Palaa vuosikertomukseen
Vuosikertomus 2019

ProAgria

Länsi-Suomi

Avainlukumme ja kohokohdat

Palvelujamme käytti kaikkiaan noin 3600 maatila- ja maaseutuyritystä. Maitotilapalvelujen asiakastiloja oli 300, maaseutuyritysasiakkaita 300. Neuvo 2020 -palvelut olivat suosittuja. Niitä tehtiin kaikkiaan 890, joista eniten kysytty oli maatilan nykyaikaistamiseen ja kilpailukyvyn parantamiseen liittyvä palvelu. Kilpailukyvyn liittyvien palveluiden jälkeen toiseksi suosituin oli ympäristöasioihin kohdistunut neuvonta 250. Eläinten hyvinvointiin liittyviä Neuvo-palveluita 130.

Tukihakemuspalveluamme hyödynsi 760 maatilaa ja viljelysuunnittelua teimme 600 tilalle.

Talouspalveluissa teimme maatilojen talouslaskelmia ja liiketoimintasuunnitelmia (180), sukupolvenvaihdossuunnitelmia (70), yhtiöittämisiä (25). Tilipalvelujamme käytti 240 asiakasta.

Hanketoimintamme on vilkasta ja olimme mukana kymmenissä hankkeissa toteuttajana tai kumppanina. Johtamishankkeemme pienryhmiä oli yli 20 ja niihin osallistui 200 tilaa eri tuotantosuunnista.

ProAgria Länsi-Suomen varsinaisen toiminnan tuotot vuonna 2019 olivat 3,8 milj. € (vuonna 2018 4,2 milj.). Tilikauden alijäämä oli 92.000 € (3.000 €).

Myyntituotot vähenivät 14 %, johon vaikutti kalatalouskeskuksen siirtyminen vuoden 2019 alusta osaksi Länsi-Suomen kalatalouskeskukseen. Myyntituottojen vähenemiseen vaikutti myös rakennussuunnittelupalvelun lopettaminen. Valtion varsinainen määrärahan väheneminen jatkui, ollen 5 % edelliseen vuoteen verrattuna.  Varsinaisen toiminnan tuotoista valtiontuen osuus oli 11 % . Valtiontuen osuus on pienentynyt vuosittain muutamalla prosenttiyksiköllä.

Tilikauden päättyessä oma pääoma oli 176.000 € (269.000), joka oli 15% (21 %) taseen loppusummasta, 1 191.000 (1 301.000) €:sta.

Vuoden aikana tehtiin kaikkiaan 57 henkilötyövuotta (62 htv).

Hallituksen näkökulma

Puheenjohtaja Olli Alikärri vetää yhteen haasteellisen vuoden 2019 vaiheita.

Vuosi 2019 oli monella tavalla haasteellinen. Vuoden 2018 heikko sato, muutokset luopumistukijärjestelmässä, kasvinsuojelukoulutusten loppuminen ja myös maitotilojen määrän lasku keskuksen alueella johtivat palveluiden kysynnän alenemiseen ja tiukkenevaan taloudelliseen tilanteeseen. Hankkeiden tehokas toteuttaminen ja Neuvo 2020 -palveluiden hyvä kysyntä helpottivat tilannetta kuitenkin siinä määrin, että vältyttiin kassakriisiltä.

Edellä mainituista syistä johtuen hallitus käsitteli kokouksissaan erityisesti talouteen liittyviä asioita. Vaikka pöytäkirjoissa on useita asiakohtia, eniten aikaa kului useimmiten taloudenpidossa tai siihen liittyvissä asioissa, kuten hankkeissa tai palveluiden kysyntätilanteessa.

ProAgria Lännen hallituksen työtapa on keskusteleva. Asioista ”diskuteerataan” kunnes yhteinen näkemys syntyy. Edustajiston ja MKN:n puheenjohtajat osallistuvat keskusteluun tasaveroisina hallituksen varsinaisten jäsenten kanssa. Hallituksessa on tasapuolisesti edustettuna keskuksen eri alueet ja tuotantosuunnat, myös maataloushallinto on edustettuna. Laaja-alaisuus mahdollistaa tehokkaasti ns. parviälyn hyödyntämisen: yhdessä tuotamme parempia ratkaisuja kuin yksin.

ProAgrian strategiaa päivitettiin vuoden 2019 aikana. Hallituksessa asiasta käytiin laaja keskustelu. Erityisinä asioina keskusteluun nousivat talouden realiteetit ja ProAgrian arvopohjan merkitys. Mikään strategia ei voi toimia käytännössä, jos ProAgrian keskukset tai asiakkaat joutuvat käymään taloudellista selviytymiskamppailua. Totesimme samoin kuin muissakin keskuksissa, että palveluiden hinta- ja tehokkuustaso eivät nykyisellään riitä ilman tukielementtiä. Hintojen nosto on käytännössä kuitenkin hyvin vaikeaa. Eli valtion tukea tarvitaan, jos toimintaa halutaan nykyisessä muodossa jatkettavan.

Pitkä historia luo ProAgrialle vankan arvopohjan. Perustehtävä on erilaisten palveluiden kautta - olivat ne sitten laskelmien tai suunnitelmien tekoa tai tuotantoneuvontaa - auttaa asiakkaita menestymään. Arvopohjaan liittyy olennaisesti myös se, että kaikkia asiakkaita palvellaan. Asiakassegmentointi on hyvä työkalu, mutta asiakkaiden ali- tai eriarvostaminen ei ole sopivaa. 

Palvelulle pitää saada riittävä arvostus. ProAgria ja sen asiantuntijat eivät todellakaan enää ole itsestäänselvyys. Siksi ProAgrian on panostettava näkymiseen ja kuulumiseen positiivisessa hengessä: tarjoamme hyviä ratkaisuja, olemme luotettavia kumppaneita, pyrimme uudistamaan ja uudistumaan ja toimimme maaseudun puolesta.

Kuluvaa vuotta 2020 on leimannut koronaepidemia. Kiinasta alkunsa saanut tauti on johtanut mittaviin rajoituksiin ja valitettavasti myös menetyksiin yhteiskunnassamme. Maataloussektorilla epidemia vaikeuttaa toimintaa mm. kausityövoiman saatavuuden kautta. Ongelma koskettaa kipeästi varsinkin marja- ja erikoiskasvitiloja.

Epidemia on muuttanut keskuksen arkityön käytäntöjä: mahdollisuuksien mukaan asioita hoidetaan puhelimitse ja netin välityksellä. Etäyhteydet eivät korvaa asiakas- tai pienryhmätapaamisia, mutta toistaiseksi ProAgria Länsi on onnistunut tässä pakotetussa digiloikassa. Tilanteen normalisoituessa pyritään ottamaan hyviksi havaitut uudet käytännöt osaksi normaalia toimintaa.

Olli Alikärri

Hallituksen puheenjohtaja
 

Kuvassa oikealla Olli Alikärri, keskellä edustajiston pj. Juha Hämäläinen ja vasemmalla toimitusjohtaja Timo Junnila.

Toimitusjohtajan katsaus

ProAgria Länsi-Suomen toiminnassa tehtiin vuonna 2019 muutoksia.

Satakunnan kalatalouskeskuksen toiminta siirtyi sopimuksella osaksi Länsi-Suomen kalatalouskeskusta. Kalatalouskeskus toimii Satakunnan muutoksen jälkeen vain neljässä maakunnassa ProAgria keskuksen osana.

Maatalouden tuotantorakennusten suunnittelu on hankkeiden kasvaessa siirtynyt osaksi kokonaistoimitusta. Maatalouteen erikoistuneita rakennussuunnittelun ammattilaisia Suomessa on erittäin vähän saatavissa. Rakennussuunnittelupalvelut päätettiin lopetettaa pitkään toimineen suunnittelijan jäädessä eläkkeelle.  

Tilipalveluita kehitettiin aktiivisesti satsaamalla resursseihin sekä ottamalla käyttöön sähköiset taloushallinnon järjestelmät ja palveluprosessit. Sen myötä pystymme tarjoamaan asiakkaille täysin sähköisen taloushallinnon palvelut kirjanpidosta aina controller-palveluun.

Toiminnan suurimpana haasteena on toiminnan kannattavuuden ylläpitäminen, kun julkisen tuen määrä jatkuvasti vähenee. Myynnin lisääminen sekä tuottavuuden ja tehokkuuden parantaminen ovat keinoja parempaan kannattavuuteen. Asiakkuuden keskikokoa tulisi saada kasvatettua tehokkuuden parantamiseksi.   Lisäksi voimakkaat sesongit kysynnässä haastaa henkilöstöä ja toiminnanohjausta.

Asiantuntijapalveluiden haasteena on pystyä tuottamaan muuttuvien tarpeiden mukaista palvelua.  Jotta pystymme vastaamaan sekä asiakkaiden että sidosryhmien haasteisiin, on yhteiskunnan tuen säilyminen nykyisellä tasolla välttämätöntä. Koska ProAgria Länsi-Suomen alueen tiloilla tuotetaan käytännössä kaikkia maatalouden kasviviljely- ja kotieläintuotteita, ovat asiakkaiden vaatimukset osaamiselle ja palvelutarjonnalle poikkeuksellisen haasteelliset.

Nykyinen Neuvo 2020 -järjestelmä päättyy vuoden 2020 lopussa. Se on aktivoinut maatalousyrittäjiä käyttämään monipuolisesti asiantuntijapalveluja. Sen avulla on voitu suunnitella yrityksen tulevaisuutta tai kehittää eläinten hyvinvointia tai ympäristön ja maiseman hoitoa. Toivottavasti Neuvo -rahoitus jatkuu ilman katkosta myös tulevalla ohjelmakaudella, sillä mahdollinen katkos tuo mukanaan ison haasteen.

ProAgria Länsi-Suomen hanketoiminta oli vuonna 2019 merkittävää. Olimme alueen yksi merkittävimmistä maatalouden ja maaseudun kehittämishankkeiden toteuttajista. Hankerahoituksella pystymme monipuolistamaan toimintaamme kehittämällä alueen maataloutta ja maaseudun yritystoimintaa. EU:n rahoituskauden vaihtuminen luo epävarmuutta mahdollisuuteen uusien hankkeiden käynnistymiseen. Nykyiset hankkeet jatkuvat pääasiassa vuoden 2021 loppuun asti. Nyt on suunniteltu, että EU:n uuden ohjelmakauden kehittämisvaroista voitaisiin aloittaa rahoituspäätösten tekeminen jo  ensi vuoden keväällä, jolloin hanketoimintaan ei tulisi katkosta.

Koronaepidemian vaikutus maatalouteen näyttää jäävän suhteellisen pieneksi, mutta yrityskohtaisesti vaikutukset ovat voineet olla erittäinkin merkittävät.  Koronatilanteen mahdollisten vaikutusten johdosta palveluiden kysyntään ja kaikkien yleisötilaisuuksien peruuntumisen johdosta käynnistettiin YT-neuvottelut vuoden 2020 maaliskuussa henkilöstön lomauttamiseksi tai osa-aikaistamiseksi.

Timo Junnila
Toimitusjohtaja
ProAgria Länsi-Suomi

Kasvipalvelut

Kasvinviljelytiloilla tilakoko on kasvanut tasaisesti ja osalla tiloista maataloustoiminta on osa-aikaistunut.

ProAgria Länsi-Suomen alueella toimii Suomen ainoa sokeritehdas, tärkkelysperunatehdas ja Apetitin vihannesjalostamo sekä pienempiä vihannespakkaajia ja jalostajia. Alueen teollisuuteen on tehty investointeja viime vuosina ja edellytyksiä erikoisviljelykasvien lisäämiselle alueella on olemassa. Erikoiskasvien viljelyn kautta saadaan lisäarvoa alueen viljelijöille ja muille toimijoille. Erityisesti sokerijuurikkaan viljelyalaa on mahdollista kasvattaa huomattavasti.

Kotieläintaloudessa Satakunta ja Varsinais-Suomi ovat erityisesti siipikarjan ja sikojen suhteen vahvaa aluetta. Siipikarjan tuotteiden jalostukseen ja teurastukseen on tehty investointeja, mikä luo maatiloille mahdollisuuksia tuotannon kehittämiseen ja laajentamiseen jatkossa. Viljelijöiden lukumäärä on laskenut 3–5 % vuosivauhtia. Toisaalta keskipeltoala ja keskieläinluku on noussut ja kotieläinten kokonaislukumäärät ovat säilyneet ennallaan. Rakennekehityksen arvioidaan jatkuvan samanlaisena tai jopa kiihtyvän seuraavina vuosina.

Kasvinviljelytiloilla tilakoko on kasvanut tasaisesti ja osalla tiloista maataloustoiminta on osa-aikaistunut. Kehityksen seurauksena viljelijät tarvitsevat palveluja optimoidakseen tuotantopanosten käyttöä ja viljelyn intensiivisyyttä. Samaan aikaan kiristyvät lainsäädäntö ja tukien ehdot edellyttävät kirjanpidolta ja suunnitelmilta äärimmäistä tarkkuutta. Viljelysuunnittelu-palvelussa asiakas varmistuu tukiehtojen ja lainsäädännön vaatimusten huomioimisesta viljelyssään. Rajoitukset tuovat haasteita erityisesti, kun suunnitellaan kotieläintilojen lannan käyttöä pelloilla. Kotieläintilojen viljelysuunnittelu muodostuu kokonaisuudesta, jossa pyritään hyödyntämään tilalla muodostuva lanta ja tuottamaan laadukasta rehua tai valkuaista karjalle kustannustehokkaasti. Kasvinviljelytilalla suunnitellaan markkinatilanne huomioiden optimaalinen kasvivalikoima ja tuotantopanosten käyttö tavoitelaadun saavuttamiseksi. Viljelysuunnitteluasiakkaille tehdään usein myös sähköinen tukihakemus.

Satokausi Satakunnassa

Kevät alkoi Satakunnassa melko edullisissa merkeissä peltotöiden suhteen ja kylvöille päästiin jo hyvissä ajoin huhtikuun puolella eteläosissa maakuntaa ja Porin seudulla. Myös yleensä harvinainen kevätsade osui monille pelloille sopivasti kylvöjen jälkeen ja kasvustojen alkuunlähtö näytti jopa erinomaiselta. Kesäkuun loppupuolelle asti olosuhteet olivat hyvät, mutta sitten alkoi pitkä kuuma ja kuiva kausi. Se verotti pahasti osaa lupaavista kasvustoista ja lähes kaikkia kasveja. Viljan ruiskutuksissa koettiin ongelmia, kun kasvinsuojeluaineet vioittivat oraita, paikoin erittäin pahoin. Kasvien kasvu saattoi pysähtyä kokonaan ja senkin jälkeen kasvu oli hidasta ja tähkä jäi lyhyeksi. Veden puute vaivasi kasvustoja pitkään ja mm. toinen säilörehusato jäi alueella hyvin niukaksi. Onneksi ensimmäinen sato oli normaali ja säilörehun oletettiin riittävän tiloilla talven yli.

Alueelliset erot kasvustojen kunnossa olivat suuria ja vaihtelua saattoi olla jopa tilan eri lohkojen välillä. Maalajin ja ojituksen toimivuuden merkitys korostui jälleen kerran.

Puinteja päästiin aloittamaan melko normaaliin aikaan. Nurmisiemeniä puitiin heinäkuun loppupuolelta alkaen ja viljojen puinteja aloiteltiin elokuun puolella, syysviljoilla aloittaen. Puintikautta häiritsivät paikoin sateet, mutta vilja saatiin korjattua hyvälaatuisena ja sadon määrään oltiin pääasiassa tyytyväisiä. Siemenviljat ovat itäneet hyvin. Eniten kuivuudesta ja vioituksista kärsineet lohkot jäivät satotasossa selvästi jälkeen, mutta keskisato oli monella tilalla lähellä normaalivuoden tasoa. Koko Satakunnan alueella viljan keskisato oli vuonna 2019 4500 kg/ha.

Säkylän sokeritehdas käynnistyi lokakuun alkupuolella ja vuonna 2019 tuotettiin sen historian paras sato. Juurikas kärsi paikoin kuivuudesta, mutta hyötyi myös korkeasta lämpösummasta ja sokeripitoisuus nousi korkeaksi.

Satokausi Varsinais-Suomessa

Kasvukausi 2019 alkoi kaksi viikkoa aikaisemmin kuin normaalisti, jo pääsiäisen tienoolla. Toukokuun alussa oli jo suuri osa peltotöistä tehty. Tämän jälkeen keväällä oli sateisempi ja viileämpi jakso. Syysviljat pääsivät hyvään kasvuun alkukeväästä, myös aikaisin kylvetyt viljat olivat hyvässä kasvussa jo toukokuun lopulla. Kesäkuun lämpö joudutti kasvua ja monin paikoin oltiin vielä viikko edellä normaalia. Heinäkuu taas oli kuiva ja sateet osuivat vain paikallisesti, mikä vaikutti etenkin nurmien toisen sadon kehittymiseen. Puinnit saatiin hyvin käyntiin, mutta sateet runsastuivat syksyn edetessä ja syyskylvöt jäivät pieniksi. Syysviljoista etenkin saatiin huippusatoja ja myös ohrasadot olivat hyviä monilla. Paikalliset erot olivat suuria.

Marjantuotanto

Myös marjoille kesä 2019 oli erittäin haasteellinen. Vaikka vuosi oli tasainen ja satokausi oli pitkä, paikoin erittäin paha kuivuus verotti satoa. Kuuma ja kuiva sää lisäsivät kastelun tarvetta ja kypsyttivät sadon aikaisin. Kausi jäi lyhyeksi tiloilla, joilla ei kastelumahdollisuutta ollut tai kastelu aloitettiin myöhään. Mansikan pääsatokausi alkoi jo hyvissä ajoin ennen juhannusta ja satoa riitti mm. uusien istutusten sekä tunnelituotannon ansiosta pitkälle syksyyn. Alkukaudesta tuholaispaine näytti pahalta mutta pahoja ongelmia ei kuitenkaan lopulta ollut. Torjunta onnistui useimmilla tiloilla siis ilmeisen hyvin. Eniten kasvustoja kiusasi kuumasta ja kuivasta säästä johtuen härmä sekä tuholaisista ripsiäinen. Haastavista olosuhteista huolimatta mansikasta kerättiin laadukas sato.

Myös useita uusia viljelijöitä aloitti mansikanviljelyn alueella. Mansikan viljelypinta-ala on ollut jo useita vuosia kasvussa koko Suomessa ja Lounais-Suomen alueella mansikan viljely lisääntyy tällä hetkellä muuta maata nopeammin. Myös kausitunneleihin investoidaan koko ajan.

Vadelmalla sato avomaalla oli heikko, tosin erot tilojen välillä olivat suuria. Etenkin helteet ja kuivuus verottivat satoa.  Satokauden alku antoi odottaa itseään yllättävän pitkään sekä avomaalla että tunneleissa. Alkukesän viileä sää myös myöhästytti sadon alkamista. Satokauden alussa iskeneet helteet pienensivät marjakokoa. Myös muilla marjoilla sekä sato että menekki olivat hyviä, etenkin kasteluun pystyneillä tiloilla.

SataVarMa-hanke tuli päätökseen vuoden lopulla. Hanke järjesti viimeisen opintomatkan Interaspa-messuille Saksaan. Lisäksi hankkeen tulokset koottiin yhteen hankkeen loppuseminaareissa. ProAgria Länsi-Suomi ja Luonnonvarakeskus saivat rahoituksen uudelle marjanviljelyn kehittämishankkeelle Laatumarja, joka aloitti toiminnan vuoden lopussa. Kolmivuotisen hankkeen tavoitteena on lisätä marjaelinkeinon elinvoimaisuutta ja auttaa marjanviljelijöitä kehittämään tuotantoaan Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueilla. Tavoitteena on saada lisäarvoa tuotantoon siten, että tuotanto monipuolistuu, satokaudet pitenevät, kannattavuus lisääntyy ja sadon markkinointimahdollisuudet paranevat.

Luomuhankkeet

Luomumpi Varsinais-Suomi -tiedonvälityshanke jatkoi toimintaansa. Vuoden mittaan järjestettiin mm. infotilaisuuksia, opintoretkiä, pellonpiennartilaisuuksia ja yritysvierailuita sekä julkaistiin tiedotusmateriaaleja. Ajankohtaista luomutietoutta levitettiin aktiivisesti myös hankkeen sosiaalisen median kanavissa ja blogissa. Hanke toteutetaan yhdessä Ammattiopisto Livian ja Axxell Brusabyn kanssa. Satakunnassa luomutuotantoa kehitetään Luomuisa Satakunta -  luomutuotannolla lisäarvoa ruokaketjuun  -hankkeessa yhdessä Satafood Kehittämisyhdistys ry:n ja Pyhäjärvi-instituutin kanssa vastaavin toimenpitein.

 

Maito ja nurmi

Alueellamme tuotosseurantaan kuuluvien tilojen tulokset jatkoivat nousua.

Vuonna 2019 maidon tuotanto koko maan tasolla väheni hieman ja tuottajahinta pysyi samalla tasolla viime vuoteen verrattuna.

Tuotosseuranta

Tuotosseurantaan kuuluva tila saa luettavaa, kattavaa ja ajantasaista tietoa omasta karjasta ja vertailutietoa omalta alueelta koko maan tasolle oman tilansa johtamisen työvälineeksi. Tuloksia käytetään ruokinnan ohjauksen ja tuotannon ohjauksen ja talouden ohjauksen pohjana.

Vuonna 2019 tuotosseurantaan kuului 298 karjaa, tilamäärä väheni edelliseen vuoteen -8,87%. Tilojen keskilehmäluku jatkaa nousua, tiloilla oli keskimäärin 48,5 lehmää ja yli 100 lehmän karjoja oli mukana 27 kpl. Tiloilla oli yhteensä 14634 lehmää. Luomumaitoa tuotti tilajoukosta 13 tilaa.

Karjojen keskituotos oli 9803 kg/lehmä/vuosi, koko maassa päästiin 9937 kg/lehmä/vuosi.

Ruokinnan ohjaus

Ruokinnan ohjauksen tavoitteena on auttaa asiakasta tuottamaan mahdollisemman paljon pitoisuuksiltaan hyvää maitoa, pitää karja terveenä ja hyödyntää kotoiset rehut tehokkaasti, olemme asiakkaalle kannustava kumppani. Jokainen tila saa tarpeensa nähden sopivan ruokintapalvelukokonaisuuden.  Palvelua täydennetään täsmäpalveluilla, missä keskitytään yhteen tuotannon osa-alueeseen kerralla syvemmin, esim. vasikat tai toimiva seosruokinta. Täsmäpalvelut pystyy rahoittamaan Neuvo 2020 -rahalla.  Ruokinnanohjaus-palveluita käytti noin 60 % tuotosseurantaan kuuluvista tiloista.

Karjatsekki

Karjatsekki-palvelun avulla tilan kanssa yhdessä määritetään tavoitteet ja toimenpiteet tavoitteeseen pääsemiseksi, navettakäynnillä keskitytään karjan havainnointiin. Asiantuntija tekee oman ehdotuksen käytännön toimenpiteistä  tavoitteiden saavuttamiseksi, toimenpiteille asetetaan tavoiteaikataulu ja sovitaan seurannasta.  Karjatsekki tehtiin n 40 %:lle tuotosseurantaan kuuluvista tiloista.

Talous ja johtaminen

Tilakoon kasvun myötä talouden ja johtamisen asiantuntijapalveluille on tarvetta.

Maatilojen taloussuunnittelu

Vuoden 2019 aikana talousasiantuntijamme tarjosivat palvelujaan maatilan osakeyhtiöittämisissä 22 tilalla.  Maatilojen sukupolvenvaihdoksiin ja omistajanvaihdoksiin liittyvissä tapauksissa olimme mukana 90 tilalla. Investoivia tiloja avustimme taloussuunnitelmilla ja rahoitushakemuksilla sekä liiketointasuunnitelmilla 148 tapauksessa. Tuettua kilpailukykyneuvontaa (Neuvo 2020), joka sisälsi maatilan investointiin ja sukupolvenvaihdoksiin liittyviä sekä muita talouden selvityksiä, teimme 265 kohteessa. Vaikka palveluja toteutettiin kappale- ja asiakasmäärällisesti vähemmän kuin vuonna 2018 oli näiden toimeksiantojen laskutus euromääräisesti samalla tasolla kuin edellisenä vuonna. Johtopäätöksenä voidaan pitää, että maatilojen koon kasvun myötä on talouden asiantuntijoiden tarve ja laajuus maatiloilla lisääntymässä.

Tilipalvelut

Tilipalveluasiakkaita oli 240 kpl.  Asiakkaita palveltiin yhä enemmän sähköisesti.

Kannattavuuskirjanpito

Kannattavuuskirjanpidossa vapaaehtoisesti mukana olevat tilat tuottavat tärkeää aineistoa Suomen maatalouden tilasta ja saavat hyödyllistä materiaalia myös oman tilan talouden ja tuotannon seurantaan. Kerätyn aineiston pohjalta käydään mm. maataloustukiin liittyviä neuvotteluja EU:n komission kanssa. Luonnonvarakeskus vastaa järjestelmän ylläpidosta.

Länsi-Suomi edustaa n. 15 % kannattavuuskirjanpitotiloista. Koko Lännen alueelta palautettiin 92 tilan kirjanpitoaineistot. Länsi-Suomi on erityisen tärkeää siipikarja- sika- ja puutarhatuotantoaluetta. Varsinais-Suomessa sijaitsee peltoalaltaan Suomen suurimmat tilat, keskimääräisellä varsinaissuomalaisella tilalla on 60 ha peltoa.

Mukana olleita tiloja kiitettiin arvokkaasta suomalaisen maatalouden kannattavuuden tilastoinnin ja tutkimuksen eteen tehdystä työstä ProAgria Länsi-Suomen Turun toimistolla 14.11.2019. Samalla jaettiin palkintoja pitkään mukana olleille tiloille. Tällä kertaa palkinnon saivat 75, 50, 25, 10 ja 5 vuotta mukana olleet varsinaissuomalaiset ja satakuntalaiset tilat.
 

Yrityspalvelut

Satakunnassa toimivan ProYritys-hankkeen viimeinen vuosi oli vilkas.

Lounais-Suomen positiivisen rakennemuutoksen mukanaan tuoma pöhinä toi metalliteollisuuden alihankintaverkoston kautta töitä maaseutuyrityksiin. Isot yritykset siirsivät osia toiminnoistaan alihankintayrityksille ja sitä kautta maaseutuohjelmaan tuli metallipuolen investointihankkeita pieniltä yrityksiltä, jotka kasvattivat ja monipuolistivat tuotantoaan. Selkeästi alkuvuodesta nousi myös metsä – ja bioenergian tuotanto sekä jakelu. Eri puolille Satakuntaa investoitiin metsähakkeen tekoon kalustoa sekä terminaalialueita hakkeen laadun varmistamiseksi. Myös jätteenkäsittely- ja kierrätystoiminta ovat edelleen mukana kuvioissa.

Satakunnassa toteutettiin yhteistyössä eri toimijoiden kesken maaseutuohjelman viestintähanke. Viestintähankkeen ansiosta levisivät hyvät käytännöt esimerkkien ja innovatiivisen markkinoinnin keinoin. Yritykset kehittivät toimijaan yhteistyöllä, rahoitusta haettiin ja yritysasiantuntijoiden sparrausta käytettiin paljon. Maakunnan tasolla yritystuet näyttävätkin käyvän kaupaksi: aletaan olla tilanteessa, jossa hakijoita on enemmän kuin euroja.

Yrittäjien usko omiin vahvuuksiinsa ja yrityksensä kilpailukykyyn on parantunut maaseudulla. Yrittäjien jaksaminen ja vertaistuki niin maatilalla kuin yrityksissä on hankkeessa saanut entistä enemmän huomiota.

Vuonna 2019 maaseutuyrityksiä palveltiin 243 kpl ja neuvontatapahtumia oli yli 450. Yhteistyöverkostossa toimittiin 28 eri toimijan kanssa eli näin saatiin koko verkoston osaaminen yrittäjien käyttöön. Satakunnan maaseutuyritykset investoivat vuonna 2019 reilulla 10 miljoonalla eurolla ja ProYritys-hankkeella on ollut merkittävä rooli maaseuturahaston kautta rahoitettujen investointihankkeiden hakemisessa.

Satakuntalaista yritysneuvonnan asiantuntemusta arvostetaan myös valtakunnallisesti. Kaikki yritysasiantuntijamme ovat olleet mukana sparraajina Uusiutuva metsä ja maaseutu Kasvupolku® konseptissa. Tänä vuonna sparraajina toimivat Anne Heikintalo ja Annina Luotonen.  Mukana oli myös neljä satakuntalaista yritystä. Asiantuntijamme ovat myös osallistuneet EU:n uuden ohjelmakauden työpajoihin niin valtakunnallisesti, maakunnallisesti kuin alueellisestikin.

Muut yrityspalvelut

Maatilasidonnaisten yritysten neuvontaa hoidettiin koko ProAgria Länsi-Suomen alueella Neuvo 2020 Kilpailukyky -palveluna.

 

Vesitalous

Salaojapalvelujen kysyntä jatkui runsaana.

Vuonna 2019 alueen salaojaneuvonnalle oli kysyntää, suunnitelmien paalutuksia oli noin 50 hehtaaria eli 15 % edellisvuotta enemmän. Olosuhteet salaojaojitus töihin olivat pääosin erittäin hyvät, helteisiä päiviä riitti huhtikuusta elokuulle asti.

Salaojituksen investointituki on ollut viime vuosina hyvällä tasolla, mutta maaliskuusta 2019 lähtien tuki parantui vielä hieman. Peltosalaojituksessa tuen määrä on nyt 35 % hyväksyttävistä enimmäiskustannuksista eli investointituen enimmäismäärä on salaojituksessa 1,47 €/m ja säätösalaojitukseen myönnettävä 40% tuki on 1,68 €/m ja lisäksi säätökaivoihin lisäksi 40% tuki. Kaikkiin vuoden neljään hakemusaikajaksoon tuli tasaisesti suunnitelma tilauksia. Suunnitelmien kartoitustöitä tehtiin vuoden loppuun asti ja suunnitelmista pääosa valmistuu 2020 vuoden talvella.

Sirppujoen vedenlaadun ja tulvasuojelun parantaminen -hanke päättyi vuoden loppuun ja siihen liittyvät kolme julkaisua: Toimenpidesuositukset happamien sulfaattimaiden  haittojen vähentämiseksi Sirppujoen alueella, Biohiilisuodatin ja Tulvasuojelu sekä loppuraportti vaativat paljon työaikaa. Oppaissa annetaan suosituksia ja ehdotuksia Sirppujoen valuma-alueen happamien sulfaattimaiden ja tulvien haittojen ehkäisyyn. Happamat päästöt pilaavat jokivettä, tappavat kaloja, tukkivat salaojia, heikentävät kasvien kasvua ja nostavat rakentamiskustannuksia. Kuivien ja lämpimien kesien arvioidaan pahentavan näitä ongelmia, ja siksi happamuuden torjuntaan on syytä varautua ennakkoon.

Vesitalousneuvontaa suoritettiin myös MTK-Varsinais-Suomen MAVEKA hankkeelle, SM-kyntökilpailuissa Loimaalla sekä ProAgrian osastolla Okra-näyttelyssä. Hankkeiden avulla on voitu edistää maan kasvukuntoon sekä vesitalouteen, happamiin sulfaattimaihin, salaojitukseen, säätösalaojitukseen ja peruskuivatushankkeisiin liittyvää neuvontaa.

Kuivatuskartoituksia ja neuvontaa tiloilla tehtiin myös osana neuvo 2020 järjestelmää ja neuvo palveluiden kysyntä lisääntyi vuoden aikana. Neuvontaa ja kuivatuskartoitusta Neuvo 2020 -palveluiden avulla tehtiin yhteensä 35 tilalle. 

Vesitalousasiantuntijoiden toiminta jakaantui päätuotteille seuraavasti:                            

  • Uudet salaojasuunnitelmat: 37 kpl, 375 ha, joista uusia säätösalaojituksia 80 ha
  • Täydennysojitussuunnitelmat: 28 kpl, 300 ha, joista uusia säätösalaojituksia noin 100 ha
  • Valtaojien putkitus- ja perkaussuunnitelmia: 14 kpl    
  • Salaojasuunnitelmien paalutukset : 40 kpl, 400 ha
  • Salaojakartta tilauksia: 70 kpl    
  • Kaikkiaan erilaisia työtilauksia: 161 asiakkaalta.

Haastavissa nykyolosuhteissa tilakohtaisen vesienhallinnan ennakointi ja suunnitelmallisuuden merkitys korostuu. Vesienhallintaa olisi järkevää toteuttaa tilalla vaiheittain ja hyvissä ajoin, jolloin saadaan varmistettua koko ketju suunnittelusta urakointiin. Toimintaan on edellisvuosien tapaan kuulunut yhteistyö Salaojayhdistys ry:n, Ely-keskuksien, alueen salaojaurakoitsijoiden, putki- ja tarvike- ja laitetoimittajien kanssa.

 

Energia

Tilat hyödynsivät energiaan liittyviä Neuvo 2020 -palvelujamme paljon.

Energian Neuvo 2020 -palveluja tehtiin kaikkiaan yli 30 kpl. Pääosin aurinkosähköön liittyen.

Kansainvälisessä DIY OFF-Grid hankkeessa pyritään esittelemään sähköverkon ulkopuolisia energiantuotantotapoja. Off-Grid tarkoittaa Irtautumista sähköverkosta ja omavaraisuuteen tähtäävää elämäntapaa.

Valtakunnallisessa energiayrittäjyyden koordinaatiohankkeessa kumppaneina ovat Bioenergia ry., AF-Innova ja ProAgria keskusten liitto. Hanke toimii alueellisten energiayrittäjyyttä edistävien hankkeiden ”sateenvarjohankkeena” ja se tekee tiivistä yhteistyötä maaseutuverkoston sekä Työ- ja elinkeinoministeriön uusiutuvan energian toimialan kanssa. Hanke toteuttaa yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa mm. energiayrittäjyyskoulutusta, tiedonhankintamatkoja, innovaatioklinikoita sekä tiedottaa nettisivuillaan sekä somessa toimialan tapahtumista ja uusista innovaatioista. Hanke osallistui ministeriön tilaaman biokaasuselvityksen valmisteluun kokoamalla alan toimijoista ryhmän, joka valmisteli oman esityksen taustamateriaaliksi varsinaiselle selvitystyöryhmälle

Vähähiilinen maaseutu -hankkeessa järjestettiin tapahtumia ja oltiin osallisena järjestelyissä. Hanketta toteutettiin vuonna 2019 tarkoituksellisesti pienemmällä volyymillä rahoituksen riittävyyden takaamiseksi myönnetylle jatkoajalle vuoden 2020 huhtikuun loppuun saakka. Toiminnan kannalta katsottiin tärkeäksi, että tarvittavia tilaisuuksia ym. pystytään toteuttamaan vielä keväällä 2020.

Maatilan älykäs energiajärjestelmä -hankkeessa yhteistyö kumppaneina on kolme alueellista energiayhtiötä. Hanke toteuttaa sähkön ja lämpöenergian tilakohtaisen tuotannon ja käytön ohjausjärjestelmän, jolla ohjataan energian kulutusta taloudellisesti mahdollisimman järkevästi. Hanke eteni tavoitteiden mukaan niin että kaksi järjestelmätoimittajaa valittiin testausvaiheen toteuttajiksi. Seuraavana vaiheena on pilottijärjestelmien asentaminen valituille maatiloille.

 

Talouden tunnusluvut länsi-suomi

Talouden tunnusluvut löydät tästä.

ProAgria Länsi-Suomen varsinaisen toiminnan tuotot vuonna 2019 olivat 3,8 milj. € (vuonna 2018 4,2 milj.). Tilikauden alijäämä oli 92.000 € (3.000 €).

Myyntituotot vähenivät 14 %, johon vaikutti kalatalouskeskuksen siirtyminen vuoden 2019 alusta osaksi Länsi-Suomen kalatalouskeskukseen. Myyntituottojen vähenemiseen vaikutti myös rakennussuunnittelupalvelun lopettaminen. Valtion varsinainen määrärahan väheneminen jatkui, ollen 5 % edelliseen vuoteen verrattuna.  Varsinaisen toiminnan tuotoista valtiontuen osuus oli 11 % . Valtiontuen osuus on pienentynyt vuosittain muutamalla prosenttiyksiköllä.

Tilikauden päättyessä oma pääoma oli 176.000 € (269.000), joka oli 15% (21 %) taseen loppusummasta, 1 191.000 (1 301.000) €:sta.

TULOSLASKELMA    
       
    1.1.-31.12.2019 1.1.-31.12.2018
Varsinainen toiminta    
Tuotot    
   Valtion varsinainen määräraha 400 362,00 435 359,28
   Erityisavustus neuvontatoimintaan 52 266,00 43 457,00
   Muut julkiset tuet, hankeraha 973 844,87 999 131,22
   Palvelumaksut ja myyntituotot 2 239 036,51 2 598 515,59
   Muut toiminnan tuotot 124 969,14 80 425,04
Tuotot yhteensä 3 790 478,52 4 156 888,13
       
Kulut      
   Palvelutoiminnan kulut -368 520,07 -567 006,50
   Henkilöstökulut -2 523 420,39 -2 641 529,26
   Vapaaehtoiset henkilösivukulut -126 235,35 -127 749,94
   Poistot ja arvonalentumiset -19 947,63 -18 910,53
   Muut kulut -959 131,26 -906 689,77
Kulut yhteensä -3 997 254,70 -4 261 886,00
       
Kulujäämä -206 776,18 -104 997,87
       
Varainhankinta    
Tuotot 116 507,50 122 643,00
Kulujäämä -90 268,68 17 645,13
       
Sijoitus- ja rahoitustoiminta    
Tuotot 923,64 1 204,59
Kulut   -1 428,51 -2 331,08
Kulujäämä -504,87 -1 126,49
       
Tilikauden tulos -90 773,55 16 518,64
       
Välittömät verot 0,00 -13 664,04
Tilikauden alijäämä -90 773,55 2 854,60
       

 

Yhteystietomme

Tässä yhteystietomme - ota yhteyttä!

ProAgria Länsi-Suomen henkilöstö 22.6.2020

Toimitusjohtaja
Timo Junnila 0500 665 918

Kasvintuotannon asiantuntijat

Palvelupäällikkö Satu Näykki 043 825 1225
Heikki Ajosenpää 050 602 58
Elisa Kivioja 050 541 2042
Alma Lehti 0400 725 995
Jenni Lukkaroinen 040 016 4044
Juho Moisio 0400 838 924
Jarmo Pirhonen 050 569 6885
Minna Pohjola 050 664 72
Marja Tuononen 040 5919 489
Michaela Kontu 0400 251828
Elina Yrjövuori 050 554 4191
Pirkka Herpiö 040 750 9001

Maidon- ja nurmentuotannon asiantuntijat

Palvelupäällikkö Sanna Jääskeläinen 050 517 7750
Anu Ellä 040 180 1260
Jarkko Storberg 0400 849 992
Anne Johansson 0400 719 413
Annika Kilpiö 043 827 3571
Mari Koskela 040 536 5863
Oona Laaksonen 044 431 4339
Helinä Mukka 050 590 2083
Riikka Mäkilä 040 180 1560
Tarja Peltomäki 040 741 7397
Ulla-Maija Reinilä 050 365 2037
Lisbeth Rintala 050 356 4738
Katariina Tuominen 050 604 56

Talouden ja johtamisen asiantuntijat

Palvelupäällikkö Simo Saarikallio 0500 743 272
Risto Heininen 0400 862 006
Veli-Matti Jalli 040 649 2957
Juho Juusela 043 825 1224
Mikko Mattila 050 608 52
Kari Ranta 050 569 6890
Pertti Riikonen 0400 598 819
Maarit Syrjälä 050 590 2082
Elina Heliander 043 825 1223

Tilipalvelujen asiantuntijat

Jaana Laaksonen 044 486 3817
Anu Aho 050 569 6886
Christa Luoto 050 569 6881
Satu Paananen 043 827 3633
Riia Rantala 0400 838 925

Yritysasiantuntijat

Anne Heikintalo 050 527 7145
Annina Luotonen 040 661 9010
Sari Uoti 050 552 1626

Maa- ja kotitalousnaisten asiantuntijat

Maija Willman 0500 323 136
Anna Kari 050 555 8440
Henna Kyyrä 043 8250 583
Mari Mäenpää 050 603 69
Janita Kylänpää 050 66471
Terhi Ajosenpää 043 825 1221
Katri Salminen 050 664 74
Sanna Haapala 050 5902085

Vesitalouden ja energian asiantuntijat

Kimmo Laine 050 512 1400
Tapani Kyrölä 050 593 5877
Manu Hollmén 0400 422 658
Jukka Kontulainen 040 829 8135

Sisäiset palvelut

Katja Huhtala 040 726 6448
Emma Pikkarainen 050 66 470
Susanna Heikkilä 050 301 4890
Tuula Kuparinen 040 672 1490
Tuula Salomaa 0400 929 353
Petteri Aakula 040 544 8877
Veli-Pekka Koivisto 0400 501 661
Essi Jokela 040 6721441
Heidi Korhonen 050 301 4890

Ajantasaiset yhteystietomme löydät myös täältä.

 

Hanketoiminta

Olemme alueen yksi merkittävimmistä maatalouden ja maaseudun kehittämishankkeiden toteuttajista.
ProAgria Länsi-Suomen hanketoiminta oli vuonna 2019 merkittävää. Hankerahoituksella pystymme monipuolistamaan toimintaamme kehittämällä alueen maataloutta ja maaseudun yritystoimintaa.

Vuonna 2019 toimineita hankkeitamme

  • Aikaa On – kokonaisuus haltuun
  • Vähähiilinen maaseutu - maaseudun uusiutuvat energiat
  • ProYritys - Yhteistyöllä kilpailukykyä maaseutuyrityksiin Satakunnassa
  • Maaseutumatkailun tiedonvälityshanke Varsinais-Suomessa
  • Avaimet maisemaan -kylämaisemahanke
  • Off grid DIY Renewable Energy for rural development
  • Kuvauskopterit maatalouden työkaluna
  • Mushroom road -sienitie
  • Horse Industry: possibilities today and in future
  • Kalaherkut haltuun

Hallinnoimamme yhteistyöhankkeet

  • Suomi syö Satakunnasta - Sikses parasta lähiruokaa
  • Maaseudun energiayrittäjyys - valtakunnallinen koordinaatiohanke

Yhteistyöhankkeeet, jossa olemme mukana

  • SataVarma – Mansikanviljelyn kilpailukyvyn parantaminen Lounais-Suomessa
  • Luomuisa Satakunta - luomutuotannolla lisäarvoa ruokaketjuun
  • Luomumpi Varsinais-Suomi
  • Kipsin levitys Saaristomeren valuma-alueen pelloille - KIPSI
  • Rakennekalkki maatalouden vesiensuojelukeinona
  • Maan vesitalous ja kasvukunto (MAVEKA)
  • Resurssitehokas vihannestuotanto (REVI)
  • Sirppujoen vedenlaadun ja tulvasuojelun parantaminen
  • Saarenjärven ravinteiden keräämisen yhteistyö- ja ylläpitohanke
  • Virkistys- ja luontomatkailukohdetiedot avoimeen käyttöön Varsinais-Suomessa
  • MikäData
  • OSMO – Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä
  • Bugs and brands - hyönteisistä liiketoimintaa
  • Biocode
  • Future crops
  • Lumovoimaa
 
Lisätietoa hankkeistamme.

Aikaa on - kokonaisuus haltuun

Aikaa on -hanke keskittyy maatilayritysten kokonaisuuden hallinnan ja johtamisosaamisen kehittämiseen.

Hanke on suunniteltu vastaamaan monessa yhteydessä todettuun tarpeeseen, joka kasvaa maatilayritysten rakennekehityksen muutoksen myötä: Satakunnan ja Varsinais-Suomalaisten maatilayritysten kokonaisuuden hallinnan ja johtamisosaamisen kehittäminen ja tätä kautta yritysten kannattavuuden kehittäminen.

Toiminta koostuu pienryhmätoiminnasta, ajankohtaisista koulutus- ja teemapäivistä sekä lisäksi opintomatkoista ja kansainvälisestä yhteistyöstä.

Pienryhmätoiminta

Hankkeessa toimi vuonna 2019 yli 20 pienryhmää, jossa on mukana laajasti tiloja eri tuotantosuunnista.

Johtamispienryhmissä ratkaistaan tilojen toimintatapoihin liittyviä ongelmia yhteisvoimin. Ryhmässä on voimaa, kun selvitetään porukalla vuorotellen kunkin osallistujan maatilan kehittämiskohteita. Niihin haetaan ryhmänä käytännönläheisiä kehitysehdotuksia. Muutoksia seurataan ryhmän edetessä ja pohditaan, miten tehostaminen näkyy yrittäjien ajankäytössä ja taloudessa. Kantavina teemoina ovat ajankäytön hallinta, ihmisten yhteistyön sujuvuus ja kokonaisuuden hallinta.

Havaintotilamallissa pienryhmäläisten keskuudesta valitaan yksi tila havaintotilaksi, jossa ryhmä käy seuraamassa valittua prosessia vuoden ajan. Ryhmä auttaa tilaa parantamaan toimintapojaan. Samalla ryhmäläiset vertaavat ja peilaavat havaintotilan toimintaa omaan toimintaansa ja saavat eväitä ja hyviä käytäntöjä oman tilan toimintansa kehittämiseen.

Koulutuspienryhmissä perehdytään ryhmän teemaan ensisijaisesti hakemalla tietoa ryhmän ulkopuolelta. Ryhmässä keskustellaan kokemusten edetessä myös käytännön näkökulmista, mutta ei mennä samalla lailla tilakohtaiselle tasolle kuin kokemusryhmissä.

Kansainvälinen nurmiryhmä kokoontuu Suomessa aika ajoin ja pitää yhteyttä etänä Norjassa olevaan ystävyysnurmiryhmään.

Hankkeen tapahtumia

Opintomatkat

  • Siipikarjatuottajien henkilöstöjohtamisen ryhmä matka Tanskaan 6.-8.10.2019
  • Kansainvälinen pienryhmä matkasi Norjaan 13.-15.8.2019 tutustumaan norjalaiseen maatalouteen ja nurmentuotantoon
  • Johtamisteemainen matka Ranskaan Normandiaan 3.-8.11.2019.
  • Johtamispainotteinen matka Kainuuseen 19.-21.3.2019

Koulutukset ja muut tapahtumat

  • Perunailta Säkylässä 5.3.2019
  • Nerokas nurmi, suurenmoinen säilörehu Loimaalla yhdessä ProAgria Etelä-Suomen ja Länsi-Maidon kanssa 22.3.2019
  • Riskienhallinta ja ensiapu –teemapäivä Huittisissa 29.3.2019
  • Sukupolvenvaihdostilaisuus Porissa 26.3.2019
  • Sukupolvenvaihdostilaisuus Loimaalla 27.3.2019
  • Talouden seuranta –info Turussa yhdessä MTK Varsinais-Suomen kanssa 5.4.2019
  • Nurmen pellonpiennartilaisuus 2.5.2019 Salossa
  • Perunanviljelyn pellonpiennarpäivä Kokemäellä 6.8.2019
  • Meeting of Scandic advisors 28.-29.8.2019 (skandinaavisten neuvojien kansainvälinen tapaaminen Suomessa)
  • Sorkanhoidon teemapäivä 28.10.2019 Huittisissa
  • Investoivat maatilayritykset –tilaisuus 12.11.2019 Porissa
  • Sorkanhoitopäivät Paimion teurastamossa 18.11.2019 ja Liha Hietasella 19.11.2019
  • Talousillat Kankaanpäässä ja Huittisissa ja Luvialla syksyllä 2019 yhdessä MTK Satakunnan kanssa
 
Hallinnoimamme hankkeen yhteistyökumppanit ovat ProAgria Oulu, Länsi-Maito, Satamaito, Suomen Siipikarjaliitto ry, maatilayrittäjät.
Rahoittaja on Euroopan maaseuturahasto, Satakunnan ELY-keskus, Varsinais-Suomen ELY-keskus
 

 

Maa- ja kotitalousnaiset

Hyppää hyvän kierteeseen – vastuullisilla valinnoilla kestävää kehitystä oli toimintamme teema.

Valtakunnallinen liikunnallisena kampanjana oli Roskareippailu, johon alueemme yhdistykset osallistuivat innolla järjestäen runsaasti yhteisiä talkoita tienvarsien siistimiseksi. Myös perinteisenä Impin päivänä liikuttiin monin eritavoin. Hyvinvointipäivä kokosi noin sata osallistujaa Eurajoen kristilliselle opistolle kuulemaan runoilija Heli Laaksosta.

Keväällä järjestimme yrttikoulutuksia ja -retkiä. Kesällä olimme mukana monissa yleisötapahtumissa; OKRA-maaseutunäyttelyssä meillä jaettiin huippusuosittuja Maa- ja kotitalousnaisten oransseja ämpäreitä ja Ruokahukka vieraili opastaen ruokahävikin pienentämiseen. Lähiruokahankkeemme Sikses parasta Satakunnasta oli esillä SuomiAreenassa sekä lukuisissa pienemmissä tapahtumissa. Olimme mukana Turun ruoka- ja viinimessuilla ruokahävikkiteemalla sekä erikoiskasveista yhdessä Luken ja Future Crops -hankkeella. Olimme mukana Melan ja MTK:n viljelijöiden hyvinvointipäivässä Satakunnassa. Yhdistyksen vuosikokous toteutettiin Oripäässä yhteistyössä Oripään maatalousnaisten kanssa. Vanhasta uutta -käsityökilpailu innosti jäsenistöä upeisiin käsitöihin. Vuoden maa- ja kotitalousnaiseksi valittiin Maija Järvilahti Varsinais-Suomesta ja Kaisa Heikkilä Satakunnasta.

Ruoka-, ravitsemus- ja kotitalousneuvonta

Ruokakursseilla käytimme alueellamme tuotettuja ja jatkojalostettuja tuotteita mahdollisimman monipuolisesti. Luonnontuotteet villiyrteistä sieniin saivat hyvin väkeä liikkeelle. Valtakunnallisena hankkeena toteutimme Ruokahukka ruotuun – katse vesistöihin hanketta. Ruokakurssien aiheissa korostuivat erilaiset proteiinilähteet, lähi- ja kasvisruoka, riistaruoka ja monet arkiruoat. Mari Mäenpää oli mukana valtakunnallisessa Ruokaneuvo -konseptissa. Jatkoimme yhteistyötä mm. Satamaidon meijerin kanssa toteuttaen tuote-esittelyitä. Asiantuntijayhteistyötä teimme alueen muiden ruoka-alan toimijoiden, kuten Pyhäjärvi-instituutin ja Satafoodin kanssa Satakunnasta – Sikses parasta -lähiruokahankkessa sekä Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen Brahean kanssa. Onnistuimme myymään MLL:lle ruokakursseja Soppaa ja sympatiaa -hankkeeseen. Länsi-Suommen kalatalouskeskuksen Kalaoppia kouluihin- ja Kalaherkut haltuun -hankkeiden koulutuksissa oli mukana ruoka-asiantuntijamme. Olimme myös mukana valtakunnallisen kalastuspäivän toteutuksessa Porin Kirjurinluodossa.

Maiseman- ja luonnonhoito

Maaseudun viihtyisyyden ja elinvoimaisuuden lisäämiseksi kehitettiin nykyisiä maaseutumaiseman ja kulttuuriympäristön hoitoon liittyviä palveluja. Palveluja markkinoitiin alueellisesti eri kohderyhmille. Teimme Neuvo 2020 -käyntejä liittyen maisema- ja luontokohteiden kartoituksiin sekä vihersuunnitelmia yksityisille ja yrityksille. Ympäristösopimussuunnitelmia maatalousluonnon monimuotoisuus- ja maisemanhoitosuunnitelmia toteutettiin eri kohteille.

Valtakunnalliseen Vuoden maisemateko kilpailuun saimme useita osallistujia alueeltamme. Varsinais-Suomen voittajaksi selvisi Suomen luonnonsuojeluliitto Hirvijokilaakso ry ja Satakunnasta Lauri Friman. Perinteisellä puutarharetkellä, joka suuntautui Paraisille heinäkuussa, oli 42 osallistujaa. Elävää maaseutua taajamiin -toimintamallia jalkautettiin yhteistyöpalavereissa kuntien ja muiden viheralan toimijoiden kanssa. Useisiin kuntiin saatiin myytyä maisemanhoidollisia toimenpiteitä.

Avaimet maisemaan -hanketta toteutettiin Salon kylissä. Hankkeen toimenpiteitä olivat mm. maisemien avaaminen raivaustalkoilla sekä virkistysreittien suunnittelu.

Saarenjärven ravinteiden keräämisen yhteistyö ja ylläpitohanke SAAVIa toteutettiin yhteistyössä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kanssa. MKN Maisemapalvelut laativat hankkeessa hoitosuunnitelman alueelle sekä järjestivät kyläpyöräilyn ja jättipalsamin torjuntatalkoot.

Sirppujoen vedenlaadun ja tulvasuojelun parantaminen –kärkihanke käynnistettiin yhteistyössä Turun ammattikorkeakoulun ja paikallisten toimijoiden kanssa. Hankkeessa on rakennettu biohiili-hake-suodattamo, jolla testataan biohiilen tehokkuutta peltojen salaojavesien puhdistamiseen. Hankkeessa laaditaan myös tulvasuojelun ja happamuuden torjunnan suositukset alueelle.

Lumovoimaa Satakuntaan – luonnonsuojelualueet maaseudun yrittäjien tulonlähteiksi -hankkeessa perinnebiotooppien luonnonhoitoa ja laidunyrittäjyyttä edistettiin luonnonsuojelualueilla. Hankkeessa järjestettiin laiduntapaamisia, joissa pohdittiin luonnonsuojelualueiden laidunhoitoa sekä retki luonnonlaidunkohteille. Hankkeen päätoteuttaja oli Metsähallituksen luontopalvelut.

Yritysneuvonta

Länsi-Suomen alueella järjestettiin Turussa ja Kokemäellä yrittäjille suunnattua valmennusta aiheesta; Luonnonkasvit elintarvikkeena ja nimisuoja. Asiantuntijapalveluna panostettiin maaseutumatkailun markkinointiin ja maaseutuyritysten kehittämiseen. Järjestimme hygieniaosaamistestejä ja olimme mukana innostamassa yrityksiä mukaan Osta tilalta -tapahtumaan sekä viestimässä kuluttajille päivään osallistuvista kohteista.
Maaseutumatkailun tiedonvälitys Varsinais-Suomessa -hanke on järjestänyt lukuisia infotilaisuuksia. Vuoden teemana oli luonnonkasvien käyttö, osaamisen lisääminen ja käyttöönotto yritystoiminnassa. Hanke ylläpiti myös Varsinais-Suomen Reittiryhmän toimintaa ja osallistui Varsinais-Suomen liiton Matkailufoorumin sihteeristön toimintaan.

Yritysasiantuntijamme olivat edelleen mukana laajassa lähiruokaan liittyvässä Suomi syö Satakunnasta – Sikses parasta lähiruokaa -yhteistyöhankkeessa. Toimenpiteinä on järjestetty lähiruokapäivä kouluissa, tuottajatoreja, ja tuote- ja yritysesittelyjä. Isoimpina tapahtumina Okra ja SuomiAreena sekä kauppojen lähiruokapäivät.  Viestimme hankkeesta aktiivisesti joka kuukausi uutiskirjeessä sekä sosiaalisessa mediassa.

Kansainvälisessä Mushroom road - sienitie -hankkeessa opastetaan luonnon raaka-aineista erityisesti sienien poimintaa ja käyttöä Pohjois-Satakunnan alueella. Kohderyhmänä alueen luonnontuotteista kiinnostuneet asukkaat ja matkailuyrittäjät. Tarkoituksena on lisätä alueen asemaa houkuttelevana kansainvälisenä matkailualueena ja lisätä maaseutumatkailun kannattavuutta.

 

Suomi syö Satakunnasta

Päätavoitteenamme on tukea satakuntalaisen ruokaketjun kehittymistä ja kasvua ruokamaakunnan brändäyksellä.

Suomi syö Satakunnasta - Sikses parasta lähiruokaa nostaa esiin Satakuntalaista ruokaketjua korostamalla kestävää ja vastuullista toimintaa. Hankkeessa lisätään yhteistyötä ja verkostoitumista satakuntalaisten tuottajien ja yrittäjien välillä. Samalla kannustetaan osallistujia mukaan yritysryhmähankkeisiin. Kuluttajille esitellään uusia markkinakanavia. Viestinnässä kokeillaan uusia toimintatapoja sekä keinoja tuoda tuotteita kauppoihin ja ammattikeittiöihin.

Hankkeessa viestitään aktiivisesti ruokaketjun ajankohtaisista tapahtumista, trendeistä ja lainsäädännön muutoksista. Hanke viesti kuukausittain uutiskirjeellä ajankohtaisista asioista. Lisäksi viestintä on aktiivista somekanavilla (Facebook, Instagram ja Twitter).  Vuonna 2019 järjestettiin lähiruokapäivä kouluissa, tuottajatoreja, ja tuote- ja yritysesittelyjä. Isoimpina tapahtumina Okra ja SuomiAreena sekä kauppojen lähiruokapäivät. 

Hankkeen toteuttavat  kanssamme Satafood Kehittämisyhdistys ry ja Pyhäjärvi-instituutti. Hanketta rahoittaa Satakunnan ELY-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisrahastosta.