Tuottajalle kiitos -stipendillä kehitetään kotimaisen humalan tuotantoa

Tuottajalle kiitos -stipendejä myönnettiin tänä vuonna kolmelle ajankohtaiselle hankkeelle. Yksi näistä meni Söörmarkkuun viljelijä Timo Wallille projektiin, joka tähtää suomalaisen humalan lisäämiseen ja kasvattamiseen tilan omasta kannasta. Walli kertoo, että ensimmäiset askeleet projektiin otettiin jo vuonna 2016.
 
− Luonnonvarakeskus Luke pyysi silloin lähettämään näytteitä kotimaisista humalakasveista. Heidän tarkoituksenaan oli löytää Suomeen uudelleen lajikkeita, joita voitaisiin oikeasti myös tuottaa raaka-aineeksi olutteollisuudelle. Lähetimme tuolloin puutarhassamme olleesta humalasta käpy- sekä lehtinäytteet, ja selvisi, että se on täysin oma lajikkeensa. Lähisukulaiskasvia ei löytynyt ympäri Suomea toimitetuista näytteistä, Walli kuvailee.
 
Viljelijä kertoo heidän tilallaan viljeltävän mallasohraa ja muistelee syntynyttä ajatusta siitä, miten hienoa olisi tuottaa kaikki oluen raaka-aineet itse.
 

Stipendin avulla varmistetaan kyseessä olevan oikea kasvi

 
Walli avaa toiminnan tähtäävän nyt siihen, että Lukella varmistetusta humalakasvista tulisi tilalle oma peltoviljelykasvi. Sen myötä alkaisi humalan tuottaminen ja sadosta oluen valmistaminen. Tarkoituksena on riittävien näytteenottojen jälkeen istuttaa peltoon 200 tainta vuonna 2023.
 
Myönnetyn Tuottajalle kiitos -stipendin avulla on tehty valmistelutöitä viljelystä varten.
 
− Stipendin avulla olemme lähettäneet näytteet humalastamme vielä uudestaan Lukelle. He tekevät geneettiset vertaamiset ja kemialliset analyysit toistamiseen, jotta perustamme humalaviljelmän mikrolisäyksellä viruspuhdistettuna varmasti oikeasta kasvista.
 
Näytteiden uudelleenotto ja vertaaminen on tärkeää, sillä vain hedekasvi tuottaa humalaan oluen valmistuksessa käytettäviä käpyjä. Jos viljelmän perustamiseen tarvittavat 200 lisäystä tehtäisiin emikasvista, koko työ menisi hukkaan.
 
 

Lisääntynyt kiinnostus erikoisoluisiin voisi edistää humalanviljelyn kehittämistä

 
Walli kertoo humalan olevan perinteinen suomalainen mallaskasvi, jonka tuotanto loppui 1800 – 1900-lukujen vaihteessa. Sen jälkeen on käytetty ainoastaan tuontihumalaa, joten Wallin ajatuksena onkin perinteen elvyttäminen takaisin. Viljelijä siis puhuu suomalaisen humalantuotannon kehittämisen puolesta.
 
Pienpanimoita on lähivuosina syntynyt paljon ja olutharrastus on ollut kasvava trendi, joka on tuottanut Suomeen pienempiä mallastamoja. Walli arvelee tämän edesauttavan uusien oluiden kehittämistä ja uskoo pienpanimoiden olevan kiinnostuneita kokeilemaan erilaisia raaka-aineita, jotka tuottavat uusia makuelämyksiä.
 
− Jos joku pystyy tuottamaan täysin kotimaisen, yhdeltä tilalta kotoisin olevan oluen kauppojen hyllylle, olisi se melko ainutlaatuinen tapaus Suomessa. Se voisi olla tavoittelemisen arvoinen asia.
 
Valmistelutyöt isomman humalaviljelyksen eteen jatkuvat ja tällä hetkellä saatavasta tilan pienestä sadosta Walli kertoo harkitsevansa kokeiluerän tekoa. Hän paljastaa myös pienpanimoyhteistyön olevan valmiina, kunhan uudesta viljelyksestä saadaan ensimmäinen sato.
 
Seuraava Tuottajalle kiitos -stipendien haku käynnistyy taas syksyllä.

Jaa

Hae asiantuntijaa

Kaikki asiantuntijat

  • Sähköinen kasvinsuojelututkinto nyt verkossa - också på svenska
    Hyväksytyn suorituksen jälkeen todistus heti sähköpostiisi | Efter prestationen intyg direkt till e-posten
  • Tilaa palvelu
    Hyödynnä osaamisemme johtajuuteen, tuotantoon ja yritystoiminnan kehittämiseen liittyvissä ratkaisuissa.