Laitumet riittivät kuivanakin kesänä!

Parasta kiertolaidunnuksessa on kaikki muu, paitsi alemmat maidon pitoisuudet, kertoo Outi Myllykoski. Outi ja Jukka Myllykoskella Satakunnassa Ala-Honkajoella on laidunnettu 40-50 lypsylehmän karjaa ”aina”, mutta perinteisesti lohkot olivat suuria ja kesän edetessä kasvuvoima hiipui. Jatkuvassa laidunnuksessa nykyiset laidunalueet eivät millään riittäneet. 
 
Syyskuun laidun kuivana kesänä - kyllä kelpaa!
Syyskuun laidun kuivana kesänä - kyllä kelpaa!
 
Nyt nopeassa kiertolaidunnuksessa aitaustyötä on toki enemmän ja veden siirto täytyy aina hoitaa pienemmälle alueelle, mutta vastapainona laitumet kasvavat vehreinä ja lehmät saavat päivien ravintonsa laitumelta pitkän kesäkauden.
 
Ensimmäinen askel pienempään lohkokokoon tuli havainnoista navetalla, että esimerkiksi kolmantena saman lohkon laidunnuspäivänä tuntuivat utareet tyhjemmiltä iltaisin laidunkasvuston ehtyessä. Vaikka laidunnurmea riitti kevätkesällä ja kesällä, oli laatu heikkoa. Syyskesää kohti myös määrä hiipui. 
 
Kesällä 2020 lohkoja oli jo enemmän, 11 kpl noin 8 hehtaarin alueella eli noin 0,72 ha/lohko. Keväällä he tulivat mukaan Aikaa On -hankkeen superlaiduntajien pienryhmään, jossa keskusteltiin mm. nurmikasvien lepoaikojen merkityksestä. Myllykoskien laidunnuksen lepokausi oli vajaa kaksi viikkoa läpi kesän, kun lohkoa vaihdettiin lähes päivittäin. Tämä ei jätä nurmikasvustolle mahdollisuutta kasvaa täysillä ja juuristokin hiipuu ja hiipuu. Nyt he päättivät edelleen puolittaa lohkot ja päästiin 22 lohkon kiertoon eli 0,36ha/lohko. Se riittää hyvin päiväksi lypsyjen välille, kun kasvusto on tiheä ja elinvoimainen.
 
Kuvassa näkyy vasemmalla puolella pian syöttöön tulevaa laidunnurmea ja oikealla juuri syötyä. Vaikka syötävää on riittävästi, on ruoho aina aidan takana vihreämpää lehmien mielestä.
 
11 peruslohkoa puolitettiin siten, että aitalankarullan ja pika-aitojen kanssa tehtiin aina yksi väliaita käytössä olevalle lohkolle. Juomapaikat ovat lohkojen reunoilla eli ensin syötetään etureuna, jonka jälkeen avataan koko lohko ja lehmät menevät tietysti runsaammalle puolelle. Kun laidunnus tapahtuu vain aamu- ja iltanavetan välissä, ei lohkon toisellakaan puolikkaalla talsita turhaan kuin päivä ja kasvien lepoaika alkaa poistuttaessa lohkolta. Juuristo saa toipua ja kun yhteyttävää lehteä jää aina, uudelleenkasvu on nopeampaa. Englanninraiheinä ja nadat kasvavat hyvin jälkikasvua, niittynurmikka lisääntyy pahimmissa paikoissa ja timotei maittaa hyvin ja on menossa mukana etenkin alkukesällä.
 
Syömisinto keskittyy aamulypsyn jälkeisiin muutamaan tuntiin, jona aikana palanen syödään tehokkaasti. Tämän jälkeen alkaa lepäily, veden hörppiminen ja muu oleskelu. Iltanavetalle karja haetaan taas sisälle, jossa väkirehuruokinta ja kivennäiset annetaan. Illat ja yöt maistuu säilörehu, jonka kuitupitoisuuden pitäminen korkeana on yksi tärkeistä tavoitteista. Näin nuori laidunnurmi ja kuituisempi säilörehu tukevat hyvin toisiaan. 
 
Puhdistusniittoa tehdään välillä, mutta kun lohkokoko on pieni ja siirtonopeus vauhdikas, ei isompia hylkylaikkuja ehdi jäädä. Syöttökorkeutta ei päästetä liian matalaksi ja kasvustoon mennessä se ei saa olla liian pitkää. Elo-syyskuun vaihteessa juuri syötetyt lohkot olivat 15 cm ja juuri syöttöön menevät kasvustot 25-35-senttisiä. Mitat vaihtelevat tietysti kasvukauden eri vaiheissa, mutta tavoitteena on tarjota laadukasta nurmea, joka riittää pitkälle syksyyn. Lohko suljetaan päiväksi, eli päivän koko eväs on lypsylehmillä 5 kuukautta vuodesta laidunnurmi ja hiehoilla puolet vuodesta ympäri vuorokauden.
 
Alkukesästä osa lohkoista tehtiin ensin säilörehuksi ja kuivaksi heinäksi ja osa alasta kylvettiin italianraiheinä-ruiskasvustoksi. Ensimmäinen laidunkierto oli nopeampi kasvuvoiman ollessa valoisissa öissä valtava, mutta sen jälkeen päästiin lepoajoissa optimiin. Loppukesällä saatiin italianraiheinäkasvustot ja rehuksi korjatut lohkot laidunkiertoon mukaan. Italianraiheinäkasvuston alhainen kuitu tasoittuu hiukan rukiilla, mutta silti raiheinälohkoa syötetään vain yksi päivä kerrallaan, jonka jälkeen haetaan tasoitusta monivuotisilta nurmilta.
 
Kuvassa väliaita on syötön jälkeen poistettu. Italianraiheinäkasvustoa syödään aina vain päivä kerrallaan ja vasta kuituisamman kasvuston jälkeen tullaan viimeistelemään toinen puoli raiheinäkasvustosta.
 
Oleellinen osa laidunkiertoa on suunnitelmallinen nurmen perustamisrytmi. Italianraiheinäkasvusto kylvetään uusittavalle lohkolle ensin ja seuraavana vuonna kauran suojaviljassa uusi nurmen siemen. Kaksi lohkoa on aina pois monivuotisesta kierrosta, mutta italianraiheinänurmesta saadaan syksyllä runsas laidunsato. Kasvustot pysyvät puhtaina rikkakasveista ja vehreinä, kun uudistuskierto ja laidunkierto ovat suunnitelmalliset.
 
 
Outi lypsää ja havainnoi eläimiä, Jukka tekee päätöksen seuraavaksi sopivimmasta lohkosta ja siirtää sinne samalla veden aamuisin. Karja kulkee sutjakasti laitumelta navetalle ja sieltä takaisin laitumelle. Kulkureitit on yksi pohdinnassa oleva asia -miten vältyttäisi kulkureitin tallaantumiselta. Toisaalta reittejä on useita ja se tasoittaa tilannetta.
 
Uutuutena kokeilussa on myös nopeaan syöttörytmiin soveltuva sikuri, jota tosin tuli odotuksia enemmän kuivan kesän kylvöksiin. Ajatuksena on, että talvi kurittaa sikuria ja seossuhde on ensi vuonna sopiva. Sikuri lisää hivenpitoisuuksia laidunnurmessa sekä ojittaa maan pintarakennetta. Syöttöä kokeillaan pienin erin ensi kesänä, että lehmät tottuvat uuden kasvin makuun.
 
Mitä siis tapahtui kuivana kesänä 2021, kun lepoaikoja noudatettiin alkaen toisesta laidunkierrosta ja 22 lohkoa syötettiin aina 22 päivässä? Kasvustot näyttävät nyt paremmilta kuin koskaan, vaikka on ollut kuiva kesä, kertovat Outi ja Jukka. Yleensä tähän aikaan vuodesta oltaisi jo laitumien jäähdyttelyn puolella, mutta nyt laidunta on jopa liikaa. Laidunnurmi kasvaa vehreänä kovalla voimalla edelleen, vaikka ollaan jo syyskuun alussa. Laidunkausi alkaa lypsylehmillä toukokuussa ja päättyy syyskuun loppupuolella. Syksyllä on aina lyhennetty peltoaikaa. 
 
Nyt laidun kasvaa siihen malliin, että syyskuukin menee pellolla syödessä.   Samasta 8 hehtaarin peltoalasta saadaan tällä systeemillä paljon enemmän syötävää ja samaan hintaan se on laadukkaampaa. Superlaiduntajien ryhmä tekee yhdessä tarkemmat laidunsuunnitelmat ensi vuodelle, ja ryhmäläiset oppivat toistensa valinnoista ja havainnoista.  Outi ja Jukka aikovat jatkaa kiertolaidunnusta. 
 
Huippuasiantuntija, nurmi
ProAgria Länsi-Suomi
 

Jaa

Facebook Comments Box

Lisää kirjoituksia

joulukuu

lokakuu

syyskuu

elokuu

heinäkuu

kesäkuu

toukokuu

maaliskuu

helmikuu

tammikuu

joulukuu

marraskuu

lokakuu

syyskuu

elokuu

heinäkuu

kesäkuu

toukokuu

huhtikuu

Muualla blogeissa