Tunneliviljely

Tunneleissa marjoja viljellään yleisimmin rajoitetussa kasvualussa joko ns. pöytäviljelynä tai maasta muotoilluissa kourupenkeissä.

Kasvutunneleista merkittävää hyötyä marjanviljelyyn

Marjanviljely kehittyy tällä hetkellä nopeaa vauhtia ja esimerkiksi mansikan mutta erityisesti myös vadelman viljely on siirtymässä perinteisestä avomaan viljelystä kasvutunneleihin rajoitettuun kasvualustaan. Avomaan tuotanto ei toki tule häviämään mihinkään vielä pitkään aikaan, mutta sen rinnalle on kovaa vauhtia tulossa myös niin sanottu tunnelituotanto. Kasvutunneleiden osuus marjantuotannon kokonaispinta-alasta on kuitenkin vielä pieni, sillä pelkästään mansikan viljelyala avomaalla on noin 4400 ha ja kasvutunneleissa vasta 38 ha. Kaiken kaikkiaan marjoja viljellään tunneleissa tällä hetkellä noin 61 ha alalla. Kuitenkin esim. vadelmalla kasvutunneleista (22 ha) saatava sato ylittää jo avomaalta (374 ha) saatavan vadelmasadon määrän, vaikka avomaalla vadelman pinta-ala on moninkertainen tunneleihin verrattuna (Puutarhatilastot 2019). 

Kasvutunnelien avulla satotasoa pinta-alaa kohti pystytään siten kasvattamaan selvästi, jolloin saman marjamäärän tuottamiseen tarvitaan huomattavasti pienempi pinta-ala avomaahan verrattuna. Tunneleissa myös yksittäisen taimen satopotentiaali pystytään käyttämään paremmin hyödyksi ja sateilta suojattuna hukan määrä vähenee, sillä lähes koko sato on käytännössä myyntikelpoista ja ensiluokkaista marjaa. 
 
Yksi merkittävistä tunnelituotantoon siirtymisen syistä on mahdollisuus tuottaa marjaa myös pääsatokauden ulkopuolella, joten satokautta pystytään pidentämään sekä keväällä että syksyllä jopa useilla kuukausilla. Tällä hetkellä esim. mansikkaa tuotetaan Suomessa jo toukokuulta lokakuulle asti. Tällöin vältytään ylituotantotilanteilta ja myös satokauden suunnittelu helpottuu. Myös työvoiman tarve pienenee oleellisesti, sillä tunnelituotannossa ns. pöytäviljelyssä poimintanopeus on noin 2-3 kertainen avomaahan verrattuna. Pienempi työvoiman tarve onkin monen viljelijän syy siirtyä tunneliviljelyyn, sillä jo ennen koronaa nähtiin merkkejä kausityövoiman saatavuuden vähenemisestä. Lisäksi lajikevalikoima laajenee, sillä tunneleissa on mahdollista tuottaa marjaa lajikkeista, jotka eivät esimerkiksi meidän olosuhteissamme avomaalla menesty.
 
Kasvutunneleissa myös kasvinsuojeluaineiden käyttötarve vähenee, sillä satoa pilaavat sienitaudit pystytään pitkälti pitämään kurissa kasvatusolosuhteita kuten lämpötilaa ja ilmankosteutta säätelemällä ja haitalliset tuholaiset voidaan torjua lähes kokonaan biologisesti esim. petopunkkien tai petoluteiden avulla. Myös ravinteiden käyttö tehostuu, sillä kasveja lannoitetaan etukäteen suunniteltujen lannoitusohjelmien avulla vain kasvin tarpeen mukaan ja ylikasteluvesi on mahdollista myös ottaa talteen ja kierrättää. 
 
Tunneleissa tullaan ottamaan käyttöön myös uudenlaista tekniikkaa. Suomessakin monen muun maan tavoin kehitetään jo esimerkiksi mansikan poimintarobotiikkaa ja testataan mm. automaattisesti yöaikaan tunneleissa kulkevaa UV-valorobottia mansikan härmän torjunnassa. Marjanviljelyssä viljelijöiden määrä tulee lähivuosina myös vähentymään entisestään, viljely ammattimaistuu ja etenkin nuoret, jatkavat viljelijät ovat valmiita ottamaan uutta tekniikkaa käyttöön ja muun muassa siirtämään tuotantoaan ainakin osittain kasvutunneleihin. Muuttuvan ilmaston myötä tarvitaan välttämättä uusia viljelymenetelmiä sekä varmistamaan sadontuottoa että lisäämään sen kannattavuutta.
 
 
Minna Pohjola, marjantuotannon asiantuntija, ProAgria Länsi-Suomi

Jaa

Facebook Comments Box

Lisää kirjoituksia

marraskuu

lokakuu

syyskuu

heinäkuu

kesäkuu

toukokuu

huhtikuu

maaliskuu

helmikuu

tammikuu

Muualla blogeissa