Loppukesä on kalastoselvitysten aikaa

Hauenpoikanen yllätti Hirvijärvellä

Elokuun loppupuolella Satakunnan Kalatalouskeskus on yhdessä kalastusalueiden, paikallisten kalastusseurojen ja osakaskuntien kanssa viettänyt vauhdikkaita viikkoja maastossa. Varsinais-Suomen ELY-keskus on kalastuksenhoitomaksuvaroista myöntänyt Merikarvian, Luvian ja Isojärven kalastusalueille määrärahoja erilaisiin kalastoselvityksiin, joiden maastotöitä on nyt viime viikot urakoitu kasaan. Pomarkun Isojärvellä ja Siikaisten Hirvijärvellä selvitettiin kuhan luontaista lisääntymistä, Merikarvian kalastusalueen kuuluvilla Poosjärvellä ja Poikeljärvellä, sekä Luvian Pinkjärvellä suoritettiin koeverkkokalastuksia.

Koeverkot kertovat kalaston rakenteesta


Nordic-yleiskatsausverkon eri silmäkoot (Kuva: Luonnonvarakeskus)

NORDIC-yleiskatsausverkko on 1,5 m korkea ja 33 m pitkä, erityinen pohjaverkko. Solmuvälejä on yhteensä 12, ja ne ovat verkossa seuraavassa satunnaistetussa järjestyksessä: 43, 19.5, 6.25, 10, 55, 8, 12.5, 24, 15.5,5, 35 ja 29 mm. Pyyntipaikat määritellään jakamalla koekalastettava järvi ruutuihin ja arpomalla pyyntipaikat. Verkkojen määrä riippuu järven pinta-alasta ja syvyysvyöhykkeistä. Saaliiksi saadut kalat irrotetaan verkoista paneelikohtaisesti omiin astioihinsa ja jokaisesta paneelista lasketaan eri lajien yhteismäärä ja –paino. Valtalajeista mitataan tavallisesti vielä pituusjakauma, ja toisinaan kaloista otetaan näytteitä iän- ja kasvunmääritystä varten.

Koeverkoista saatava saalis kertoo lajien välisistä runsaussuhteista, sekä kalakantojen koosta ja rakenteesta: Onko vesistö särkikala- vai ahvenkalavaltainen? Mitä lajeja vesistöstä löytyy ja missä suhteessa? NORDIC-verkon avulla voidaan siis havainnoida järven rehevöitymiskehitystä ja kalayhteisön rakenteen muuttumista kuvaavaa pienten, 5-10 cm mittaisten särkikalojen osuutta.

 
Koeverkkojen saalista Poosjärvellä. Osa lahnoista ja ahvenista pääsi tarkempiin tutkimuksiin.

Maastotyöt alkavat olla paketissa ja seuraavaksi on raportoinnin vuoro.  Koekalastusten perusteella vesialueiden käyttöä ja hoitoa voidaan suunnitella parhaalla mahdollisella tavalla. Tämä on tärkeää, sillä olemmehan saamassa vuoden vaihteessa uuden kalastuslain, jonka ensimmäisessä pykälässä korostetaan parhaan käytettävissä olevan tiedon merkitystä. Kalastoseurannat ovat kiinteä osa usean kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelmia, joiden rooli tulee uuden lain myötä kasvamaan entisestään. Yhteistyötä kenttäväen kanssa ja sen tärkeyttä ei tämän kaltaisissa projekteissa voi koskaan korostaa liikaa - jos ei tunne historiaa, miten voi tietää tulevastakaan? Eväät parhaalle suunnittelulle saadaan juurikin ruohonjuuritasolta.