Rehunkorjuun aloituksen kiperiä kysymyksiä

Kevät on ollut hyvinkin erikoinen kasvuolosuhteiltaan. Nyt ensimmäisen rehunkorjuun aloitusaika hämmentää monia Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa. Tilat, jotka tekivät viimeisinä vuosina 700:n D-arvolla rehua kesäkuun alkupäivinä, ovat joko nyt peittelemässä siilojaan, tai juuri tekemässä rehua, tai vasta kävelevät niittokoneen kupeessa raapien päätään. Polttelee, polttelee, mutta kannattaako mennä vieläkään?

Luottaisiko korjuuaikanäytetuloksiin, jotka näyttävät vielä pari päivää sitten 730-750 D-arvoja, vai tuijottaisiko enemmänkin timotein piilossa olevia päitä. Entäs vanhan kansan syreenit, nehän kukkivat juuri? Ja mitä sanoo sääennuste, entäs jos tuleekin sadetta? Otanko urakoitsijan nyt vai uskallanko siirtää muutamalla päivällä? Jos rehunkorjuussa menee kolme päivää tai viisi päivää per kerta, kannattaisiko aloittaa jo silloin, kun D-arvo on liiankin korkea? Miten suhtautua siihen, kun naapuritkin tekevät jo rehua? Massaa tulee satoja kuiva-ainekiloja per päivä ja pituutta useampi sentti. Kannattaisiko odotella, jos on taas kuiva keskikesä ja heikko kakkossato savimailla?
 
 

Oikean korjuuajan löytäminen huippulaadun ja huippusatotason saavuttamiseksi on kompromissi edellisten kysymysten kesken. Luottaisin edelleen maalaisjärkeen ja katsoisin kalenterin päivämäärän sijaan erityisen tarkasti timotein kehitysastetta. Jos seoksessa on eteläisen tyypin timotei kuten Grindstad, lähtisin 700:n D-arvon korjuuseen jo ennen ensimmäisiä timotein tähkiä. Jos kasvustossa on nurmi- tai ruokonadan valta, harkitsisin lievää aikaistamista seossuhteen perusteella. Tai jos on kyseessä vahvasti apilaiset mutta myös väkilannoitusta saaneet nurmet, myöhäistäisin apiloiden takia vain 1-2 päivällä. Jos kyseessä on typensidontaan perustuva viljelytaktiikka, odottelisin vielä rauhassa. Typensidonta pääsi kunnolla käyntiin vasta viime viikkoina, kun maat lämpenivät. Katsoisin seudun korjuuaikanäytteitä ja vertaisin omien peltojen näytteitä niihin –sekä timoteihavaintoihin. Kun säätila näyttäisi säilyvän vilpoisana, ei D-arvo silloin romahda päivässä tai kahdessa mitenkään dramaattisesti. Lännen nurmiasiantuntijat auttavat mielellään myös akuuteissa nurmipohdinnoissa (yht.tiedot alla).