Tehokkuutta tuotantoon pienillä parannuksilla

Tehokkuutta tuotantoon pienillä parannuksilla

Tehokkuutta tuotantoon pienillä parannuksilla. Aina toiminnan tehostaminen ei vaadi isoja investointeja vaan myös pienin korjauksin voidaan lisätä tehokkuutta, säästää kustannuksia ja parantaa eläinten hyvinvointia. - Moni ajattelee, että ainoa tapa tehostaa toimintaa on siirtää seinää, pohtii energiatehokkuuteen panostanut Kalle Mikkola Koskelta.

Parsien pidennys paransi lehmien oloja


Antti Valkeapää Marttilasta pidensi 20 lehmän parsinavetan parsia parantaakseen lehmien oloja. Lehmien koon kasvettua vuosien varrella olivat vuonna 1979 rakennetun parsinavetan parret jääneet lehmille lyhyiksi. 120 cm leveisiin parsiin saatiin 10 cm lisää pituutta siirtämällä lantakourua saman verran taaksepäin. Parret ovat aina olleet toisessa päässä riviä pidemmät kuin toisessa ja nyt muutostöiden jälkeen pisin parsi on 175 ja lyhyin 165 cm pitkä. Käytävä kaventui 130 cm:stä 120 cm:iin, mutta on edelleen riittävän leveä ihmisten ja eläinten kulkemiseen.

Valkeapää teki työn itse lehmien ollessa laitumella viime heinäkuussa. Remontin aikana lehmät lypsettiin toisen puolen parsissa kahdessa erässä. Lantaraappa nostettiin pois kourusta, piikattiin käytävää kourun takareunasta ja valettiin takareuna uudestaan. Parren takareunaan kiinnitettiin tukiraudat, jotta jatkovalu olisi kestävä. Työ valmistui kolmessa viikossa ja vei 50-60 tuntia. Tarvikekustannukset olivat noin 160 euroa lukuun ottamatta parsimattoja, jotka maksoivat 1100 euroa. Parsimatot olisi pitänyt uusia joka tapauksessa.

Valkeapää on tyytyväinen lopputulokseen ja harkinnassa on myös toisen parsirivin parsien pidennys. - Olihan tässä kyllä monta työvaihetta ja paljon näpertämistä.
- Jos hyvin lypsäville vanhemmille lehmille saadaan tämän muutoksen myötä yksi tuotosvuosi lisää, keskipoikimakerta nousee, uudistushiehojen tarve vähenee ja karjan tuottama maitomäärä voi nousta tuhansilla litroilla vuodessa, arvioi ProAgria Länsi-Suomen maidontuotannon asiantuntija Nina Nieminen parannuksen vaikutuksia tuotantoon.

Poikimakarsina kierrätystarvikkeista
Jenna Tammisen ja Tuomas Mäen 30 lehmän parsinavetassa Somerolla lehmät poikivat aiemmin parressa. - Se vaati todella huolellista valvontaa ja paljon yöllisiä käyntejä navettaan, kertoo Tamminen. Nyt, kun lehmä pääsee karsinaan poikimaan, se pystyy itse huolehtimaan vasikastaan paremmin.

Navetasta saatiin rajattua sopiva aiemmin romunurkkana toiminut 12 m2 tila poikimakarsinalle hiehoparsien perään. Karsinaan saatiin hyödynnettyä vanhat parsimatot ja aidat. Portti tehtiin katkaistusta aidasta ja etuaita on hankoaitaa naapurin emolehmätilalta. Naapurin metallimies teki mittatilaustyönä metalliset ritilät lantakourun päälle. Karsinaan mahtuu yksi lehmä kerrallaan. Lehmä siirretään karsinaan viikkoa ennen poikimista. Karsina kuivitetaan jokaiselle lehmälle erikseen ja siivotaan lehmän palattua parteen. Päivittäinen lannanpoisto tehdään työntämällä lanta aidan alta lantakouruun.

Siirto takaisin parteen on pakko tehdä nopeasti poikimisen jälkeen, koska karsinassa ei vielä ole lypsymahdollisuutta. Jatkossa se on kuitenkin tarkoitus järjestää. Myös lehmän lukitsemismahdollisuus hoitoa ja lypsyä varten on kehitteillä.
Ensimmäiset poikimiset uudessa karsinassa ovat onnistuneet hyvin. Lehmät ovat sopeutuneet oleilemaan karsinassa ja hoitaneet hyvin vasikkansa.

Lisää karsinatilaa kaivattaisiin vielä. - Kaksi karsinaa olisi oikea määrä. Jos poikivia on perättäisinä päivinä, yksi karsina on liian vähän, miettii Tamminen tulevia kehityskohteita.

Energiatehokkuus toi suuret säästöt
Mikkolan veljesten Kallen ja Jussin Lehtirannan maitotilalla (Koski Tl) on panostettu energiatehokkuuteen. Automaatiotekniikan mekaanikon koulutuksen saanut Kalle seuraa tilan energiankulutusta tarkkaan ja etsii monipuolisesti säästökohteita. Hyvänä työkaluna kustannusjahdissa on sähköyhtiön tarjoama ilmainen nettisovellus (Valpas), josta saa yksityiskohtaista tietoa sähkönkulutuksen jakautumisesta.

Valaisimien vaihto toi säästöjä
Vuonna 2005 valmistuneessa 80 lehmän ja 30 hiehon ja umpilehmän makuuparsipihatossa oli aika vaihtaa valaisimien putket, koska moni loisteputkivalaisimista oli ajan saatossa rikkoutunut. Mikkolan veljekset päättivät vaihtaa yli puolet (124 kpl) eläintilojen valaisimista led-putkiin ja jättää vertailun vuoksi vielä toimivat perinteiset loisteputket paikalleen. Tärkeänä syynä led-lamppuihin siirtymisessä oli parantaa paloturvallisuutta. Rikkinäiset loisteputket ovat paloturvallisuusriski; välkkyvän putken lämpötila voi olla jopa 200 astetta, jolloin se on pölyisissä oloissa hyvin syttymisherkkä. Lämpenemättömät ledit eivät myöskään valmistajan mukaan likaannu helposti, koska ne eivät houkuttele kärpäsiä. Näiden etujen lisäksi Mikkola arvioi, että vähentyneen energiankulutuksen aikaansaama euromääräinen säästö tulee olemaan n. 200 euroa kuukaudessa. Valmistaja lupaa ledeille 125 000 tunnin käyttöiän, joten säästöä syntynee myös harvemmasta putkien vaihtovälistä.
Loisteputkien vaihto vaati aikaa, Mikkola vaihtoi kolmisen lamppua tunnissa. Työtä hidasti se, että jokainen valaisin piti purkaa, pestä ja johdottaa uudelleen. Jos kaikki valaisimet olisivat olleet kunnossa, vaihto olisi sujunut ripeämmin. Koko työn arvoksi lamppuineen Mikkola arvioi 10 000 euroa. - Kokonaistaloudellisesti vaihto kannatti. Ledien toimittajaksi valikoitui yritys, joka kokoaa putket alusta loppuun Suomessa.

Jaksottamalla säästöjä
Yksi tärkeä energian ja eurojen säästökeino Mikkolan tilalla on energiankulutuksen jaksotus. Kaksi suurinta energiankulutushuippua määrittää energian tehomaksun hinnan 15 kuukaudeksi eteenpäin. Siksi paljon kuluttavia laitteita ei pidetä päällä yhtä aikaa. Esimerkiksi navetan lietepumppu käynnistyy vasta puolenyön aikaan, kun lypsylaitteiston pesut ovat ohi. Jaksottamalla on saatu pudotettua huippukulutus 55 kWh:sta 40 kWh:iin, mikä pienentää sähkölaskua noin 43 euroa kuukaudessa. Jaksottamista mahdollistaviin ja helpottaviin automaatioihin on sijoitettu muutama satanen, joka tulee takaisin jo alle vuodessa.

Kalle Mikkola seuraa energiankulutusta aktiivisesti sähköyhtiön tarjoaman nettisovelluksen avulla.

 

Nina Nieminen
maidontuotannon asiantuntija
ProAgria Länsi-Suomi
050 60456

ja Emma Pikkarainen (kuvat Emma Pikkarainen)

Jaa

Facebook Comments Box

Lisää kirjoituksia

Muualla blogeissa

  • Rahat riittämään!
    Helppoutta ja onnistumisia talouden, markkina-, ja tukiriskien hallintaan.