Pelisilmää nurmiryhmästä!

Kuva: Essi Jokela

Nurmiryhmissä ajatukset kirkastuvat, vaikka joulukuinen päivä olisi harmaa ja sumuinen. Pienryhmään kokoontuu kerrallaan 5-10 aiheesta aidosti kiinnostunutta viljelijää, jotka haluavat jakaa kokemuksiaan päivän aiheesta ja kehittää sitä kautta omaa toimintaansa.

Jokainen nurmiryhmäporukka on aivan omanlaisensa, vaikka samoja teemoja käytäisi läpi useammassa vastaavassa ryhmässä. Ryhmänohjaajia on kaksi, jotta näkökulmat pysyvät monipuolisina ja homma toimii. Ohjaajaparinani nurmiryhmissä on Jarkko Storberg ja tavoitteenamme on innostaa ryhmien tiloja kehittämään nurmituotantoaan kokonaisuutena.  Pitkiä luentoja ei tarvita, sillä tilakohtainen kokemusten vaihto osuu suoraan asian ytimeen.

Joskus tunnelma nurmiryhmissä on niin vauhdikas, että tulee mieleen iltatilaisuuden jatkot, ja silti puhutaan täyttä ammattiasiaa. Välillä ollaan taas rauhallisemmin ja tuumaillaan, mutta aina tunnelma on avoin ja optimistinen. Parhaita käytäntöjä löytyy jokaiselta ja jokainen haluaa löytää ratkaisuja toistenkin ongelmiin.

Kankaanpään nurmiryhmä kokoontui seitsemästä lännen nurmiryhmästä viimeisenä tänä syksynä. Keskustelimme tuotantopanosten hinnoista ja vertailimme tilakohtaisia satomääriä, niiden kirjausta sekä siemen- ja lannoituskustannuksia. Jokainen kertoi omat yksikkökustannuksensa laskuista poimittuna ja perusteli omat valintansa.  Hämmästelimme samojen yksikköjen erilaisia hintoja. Mietimme myös monelta eri kantilta, mitä vuokra- tai ostopellosta kannattaa maksaa, josta keskustelu ajautui etäisyyksiin ja peltologistiikkaan. ”Aikanaan sille, joka on näitä lohkoja halkonut, olisi pitänyt antaa viivoitin eikä harppi”. ”Ai, meillä taas lohkot on ammuttu kartalle haulikolla”.

Totesimme, että säilörehutoiminnassa on järkeä vain, kun satotaso pysyy korkeana ja jokainen viljelijä tietää, mihin tuotantopanoksiin juuri hänen kannattaa todella satsata. Kevättalvella päästään katsomaan tarkemmin, missä mallissa Kankaanpään ryhmän tuotot ja kustannukset ovat suhteessa muihin lännen nurmiryhmien tilojen tuloksiin. Niihin tuttuihin viljelijöihin, joita kohdataan aina mm. nurmiryhmien yhteisillä opintomatkoilla, joista viimeisen suuntautui Alpeille. Oman ryhmän tulokset käsitellään ryhmässä avoimesti kera käytännönläheisten selitysten, ja muiden ryhmien tunnusluvut luovat vertailupohjaa ilman tilakohtaista tunnistamista.
 
Kysyin Kankaanpään ryhmältä, mitä järkeä on olla mukana nurmiryhmätoiminnassa.

”Tavoitteet on meillä kaikilla aika samanmoiset”
”Täällä oppii ajattelemaan asioita laajaperäisemmin…”
…”ja leväperäisyys poistuu”, täydentää ryhmätoveri.
”Jossain maatalouskaupan hyllyjen välissä ei ehdi puhua toisten kanssa kuten täällä, varsinkaan asiasta. Täällä puhutaan tarkemmin”
”Tilojen tekemisten ja vertailujen kautta oppii enemmän kuin jos kuuntelisi jotain luentoa”
”Aina oppii uutta ja ajattelee asioita joita ei ennen ehkä edes ajatellut”
”Näkee tuttuja, jotka ovat sitä paitsi samanhenkisiä”

Mikä siis on muuttunut tiloilla tämän nurmiryhmän aikana, viimeisenä parina vuonna?

”Tulee otettua itsestä enemmän irti”
”Havainnointitaktiikkani on parantunut.”
”Todellinen onnistuminen vaatii tällaista asioiden mittaamista, että tiedetään miten hyvin on oikeasti onnistuttu”
”Syy- ja seuraussuhteen ymmärtäminen on tärkeää joka vuoden säissä, että tietää kuinka kannattaa edetä.”
”Nurmiseos on mennyt ihan uusiksi, muuttunut monipuoliseksi eikä ole haitaksi että vieläkin monipuolistaisi”  
”Joka vuosi tulee enemmän säilörehua samalta alalta”.
”Ryhmän aikana karjamääräni on kasvanut, mutta säilörehualaa on tarvittu suhteessa vähemmän lisää, kun nurmitoiminta on tehostunut”
”Nyt on enemmän pelisilmää”

Kankaanpään nurmiryhmän viimeisin kaksivuotiskausi toteutettiin ProAgria Länsi-Suomen Sataideaa–hankkeessa.  

ProAgria Länsi-Suomen nurmentuotannon huippuosaaja

Anu Ellä
anu.ella@proagria.fi
p. 040 180 1260

Jaa

Facebook Comments Box

Lisää kirjoituksia

Muualla blogeissa

  • Rahat riittämään!
    Helppoutta ja onnistumisia talouden, markkina-, ja tukiriskien hallintaan.