Nuorten maatalousyrittäjien mietteitä Italian Toscanassa

Nuorten maatalousyrittäjien mietteitä Italian Toscanassa

Onko myös sinun haaveesi ollut joskus tuottaa laadukasta Chianti Classico- punaviiniä Toscanan kuvankauniissa kukkulamaisemassa, ylläpitää maaseutumatkailua innokkaille viinistä kiinnostuneille amerikkalais- ja eurooppalaisturisteille, tuottaa laadukasta luonnonmukaista hunajaa, hakea aamuisin tuoreita kananmunia pihan kanalasta, tuottaa laadukasta neitsytoliiviöljyä Toscanan oliivipuista tai viljellä biodynaamista kasvipuutarhaa sypressipuiden katveessa? Nämä saattavat kuulostaa kaukaisilta asioilta suomalaisella tilalla ja siksi saatammekin nähdä yllä mainitut asiat lähes paratiisina, lokakuisina pimeinä iltoina kun kynnämme mudassa nostaen sokerijuurikasta, kamalassa kiireessä, sillä seuraaviksi viikoksi on luvattu kaatosadetta. Paratiisiahan se on, ainakin hetkittäin. Suurimman osan ajasta italialaiset maatalousyrittäjät taistelevat samojen maatalousbyrokraattisten asioiden parissa, kuin me täällä kotosuomessakin.

Viinintilan jatkaminen oli Firenzen yliopistosta agronomiksi valmistuneelle Melissa Milianille (25) päivänselvä asia, sillä hän on yltäpäätä rakastunut kokeilemaan eri kasvintuotannon menetelmiä ja löytämään kokeilujen avulla parhaat keinot mahdollisimman kestävään viljelytapaan. Myös Italiassa agronomipiirit ovat pienet ja Melissa rakastui neljä vuotta sitten yliopiston käytävillä maataloustieteitä opiskelevaan Alessandro Erricoon (26).

Nyt nuori agronomipari asuu Melissan kotitilalla alun perin varastoksi tarkoitetussa piharakennuksessa. Heillä on yhteinen unelma. Jatkaa Melissan isän tilaa mahdollisimman menestyksekkääksi ja tuottaa laadukasta Chianti Classico- punaviiniä, neitsytoliiviöljyä ja hunajaa. Tällä hetkellä tie unelmaan on vielä pitkä ja mutkikas. Kumpikaan ei pysty vielä päätoimisesti työskentelemään tilalla, mutta halu on kova. Alessandro kirjoittaa tilan töiden ohella väitöskirjaansa Firenzen yliopiston maataloustieteiden laitokselle aiheesta Uomareunojen kasvillisuuden vaikutukset tulviin ja Melissa työskentelee läheisen kylän San Donato in Poggion turisti-infossa.

Tilan menestymisen mahdollisuudet ovat suuret, mutta siihen vaikuttavat suuresti Italian maatalousbyrokratian säädösten ja sertifikaattien jatkuvat muutokset sekä alati muuttuvat sääolosuhteet. Tila sijaitsee Chiantin viinien ydinalueella, vehmaisessa ja kumpuilevassa maalaismaisemassa Firenzen ja Sienan kaupunkien välissä, Barberino Val d’Elsan alueella. Täydellisellä paikalla maaseutumatkailuun harjoittamiseen sekä erittäin otollisella maaperällä laadukkaan viininviljelyn näkökulmasta. Antico Podere Di Olenan tilaan kuuluu noin kolme hehtaaria viinitarhaa, joista 1,5 hehtaarilla on kiintiötä tuottaa laadukasta Chianti Classico -viiniä. Tällä hetkellä Chianti Classico -kiintiöitä on lähes mahdoton saada. Jos niitä vapautuu markkinoille, esimerkiksi tilan lopettaessa tuotannon, maksaa yhden hehtaarin Chianti Classico- kiintiö noin 100 000 euroa.

Chianti Classico -viinin imago ja menekki kovassa kasvussa

Melissasta ja Alessandrosta paistaa intohimo ja rakkaus viinejä sekä aluetta kohtaan. Tilalla on tehty sukupolvenvaihdos noin vuosi sitten ja työ tuottaa laadukkaita maataloushyödykkeitä on suuri, sillä Melissan isä ei ollut tehnyt tilalla uusia investointeja kymmeneen vuoteen ja käytännössä hoitanut tilaa ”vasemmalla kädellä” viinin epäedullisen hintakehityksen takia. Nyt Chianti Classico -viinien laatu on jälleen noussut kukoistukseen ja nuoren maatalousyrittäjäpariskunnan visiot ovat selkeät. Tilalla viinit tehdään luonnonmukaisesti, vaikka virallista sertifiointia ei olekaan haettu sen korkeiden kustannusten vuoksi. Pienen tilan vuosituotanto kolmella hehtaarilla on noin 8 500 pulloa (2 000–3 000 pulloa per hehtaari) ja kun kaikki tehdään käsityönä, niin viinit ovat luonnollisesti arvokkaita.

Tänä vuonna Alessandro ja Melissa lopettelivat viinin sadonkorjuun lokakuun alussa, mikä on suhteellisen myöhäinen ajankohta Chianti Classicon alueella. Myöhäisen sadonkorjuun ajankohdan on aiheuttanut tämän vuoden poikkeuksellinen kesäsää, joka vaikutti rypäleiden kypsymiseen ja niiden sokeripitoisuuteen. Heidän harmikseen myös viinin laatu ei ollut erityisen korkea, jos vertaa viinitarhojen maaperän laatuun. He painottavat kuitenkin, että tämä oli odotettavissa viinitarhojen aikaisemman huonon hoitamisen takia.

Toscanan oliivitarhojen huono satovuosi

Oliiviöljyn tuotannolla on Toscanassa pitkät perinteet. Varhaisimmat todisteet alueen oliiviöljytuotannosta löytyvät 600-luvulta ennen Kristusta. Lähes jokaisella maatilalla Toscanassa tuotetaan neitsytoliiviöljyä, myös Antico Podere Di Olenan –tilalla, joissa noin kolmen hehtaarin alueella oliivipuita on 700. Alessandron ja Melissan harmiksi oliiviöljyn tuotantokustannukset eivät tällä hetkellä kata siitä saatua tuottoa. Yhdestä oliivipuusta saadaan yksi litra valmista neitsytoliiviöljyä. Pullo hyvää ja laadukasta oliiviöljyä maksaa sekä Italiassa että sen lähimaissa noin kymmenen euroa. Vuonna 2013 oliivisato oli vielä suhteellisen hyvä, mutta tänä vuonna sato oli lähes olematon. Olemattomaan satoon vaikutti oliivipuiden kärsimät oliivikärpästen tavallista suuremmat tuhot kesän sateiden johdosta. Oliivikärpäset onnistuivat tuhoamaan suuren osan Toscanan oliivisadosta, tarkoittaen, että oliiviöljyn hinta alueella tulee nousemaan huimasti.

Kuten viinitarhojen hoito, myös oliiviöljypuiden hoito ja sadonkorjuu tehdään tilalla käsin. Laatua saadaan parannettua ja työkustannuksia vähennettyä kun odotetaan, että syksyn ensimmäinen kunnon tuulenpuuska ravistaa puista kaikki ”huonot” oliivit alas, jolloin sadonkorjuussa jäljelle jäävät vain hyvät oliivit. EU-säädösten muukaan oliivit tulee kerätä ennen seuraavan vuoden tammikuuta. Kuitenkin mitä aikaisemmassa vaiheessa oliivit puristetaan öljyksi, sitä paremmat ovat niistä saadun oliiviöljyn ravintoarvot. Oliiveja korjataan ainoastaan kauniilla säällä, sillä kosteus laskee laatua ja kova tuuli estää korjaamisen. Oliivien sadonkorjuumenetelmiä on monia. Alessandro ja Melissa käyttävät menetelmistä edullisinta, mutta työläintä menetelmää. Vanhanaikaisessa menetelmässä verkot levitetään oliivipuun alle ja joko Alessandro tai Melissan isä kipeää tikapuiden varassa puuhun väristäen joko käsin tai sähköllä toimivalla mekaanisilla sormilla oliivit alas verkkojen päälle. Maahan pudonneet oliivit kerätään säkkeihin verkkojen avulla. Täysi oliivisäkki saa EU direktiivien mukaan painaa vain 40 kg ja oliivit on saatava vuorokauden sisällä puristamoon hapettumisen estämiseksi.

Toscanalaista hunajaa – la dolce vita ti aspetta!

Oliiviöljy- ja viinintuotannon lisäksi Alessandron ja Melissan maatilalla on kymmenen mehiläispesää. Mehiläiset ovat aina kiinnostaneet Melissaa ja hän jopa kirjoitti gradun niihin liittyen. Kuten oliiviöljyn ja viinin tuotannossa, myös hunajantuotannossa on tänä vuonna viime vuotta huonompi vuosi. Kun vielä vuonna 2013 kymmenestä mehiläismökistä sai 200 kiloa, tänä vuonna tuotanto jää 15 kiloon per mehiläismökki. Kuten Alessandron ja Melissan tilaa, niin koko Etelä-Euroopan mehiläistuotantoa on vahingoittanut Aasiasta levinnyt loinen. Myös epänormaalit sääolosuhteet ovat vaikuttaneet hunajasatoon. Heinäkuussa satoi Toscanan alueella tavallista enemmän, kasvien suurimpaan kukoistusaikaan. Kun sataa, mehiläiset pysyvät visusti pesissään, eivätkä lentele ympäriinsä pölyttämässä. Melissan iloksi Italiassa hunajasta saa tällä hetkellä hyvän hinnan, sillä sen kotimainen tuotanto ei kata kysyntää.

Toscanan kauniissa kukkulamaisemissa maaseutumatkailun kysyntä on kovassa kasvussa

Melissa ja Alessandro haaveilevat myös maaseutumatkailubisneksestä. Heillä on tähän kaikki mahdollisuudet valmiina, sillä tilalla on neljä ylimääräistä huonetta tai erillistä asuntoa päätalosta. Aluksi näytti siltä, että tämän haaveen tyrmää seuraavaksi viideksi vuodeksi Italian byrokratian tuomat vaatimukset mm. invavessojen suhteen. Nuoren viljelijäpariskunnan on myös vaikea saada lainaa italialaisista pankeista liiketoiminnan aloittamiseen. Kuitenkin seuraava kesä vaikuttaa tällä hetkellä suhteellisen valoisalta ja voi olla, että he saavat maaseutumatkailutoiminnan pyörimään jo ensi kesänä.

Lopuksi Alessandro lisää vielä, että yhtenä heidän haaveenaan on myös toimia maatilana, jonne italialaiset koululuokat ja opiskelijat voivat tehdä ekskursioita oppiakseen lisää maataloudesta. Mutta sen aika on sitten kun muut edellä mainitut asiat on saatu toimimaan.

Danuta Lehto, Kehityspäällikkö, ProAgria Länsi-Suomi, ProAgria Keskusten Liitto

 

Jaa

Facebook Comments Box

Lisää kirjoituksia

Muualla blogeissa

  • Rahat riittämään!
    Helppoutta ja onnistumisia talouden, markkina-, ja tukiriskien hallintaan.