Tuotosseurantakarjojen tuotos nousi ja tilakoko kasvoi – energiakorjattu maitotuotos ylsi yli 10 000 kg

27.03.2018

Suomalaisessa tuotosseurantakarjassa lypsi viime vuonna keskimäärin 43,8 lehmää ja yksi lehmä tuotti 9 675 kiloa maitoa. Maito sisälsi 3,5 % valkuaista ja 4,3 % rasvaa. Lehmien keskituotos nousi edelliseen vuoteen verrattuna 133 kg lehmää kohti. Keskimääräinen tilakoko kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 2,3 lehmällä. Luomutuotosseurantatilat ovat tavanomaisia tiloja suurempia. Niillä keskimääräinen tilakoko oli 60,9 lehmää. Keskituotos luomutiloilla oli 8 690 kg/lehmä, maidon valkuaispitoisuus oli 3,3 % ja rasvapitoisuus 4,24 %. Tuotosseurantalehmistä 3 % on luomutuotannossa.

Pohjoismaissa käytetään usein tuotosmittarina energiakorjattua maitotuotosta eli EKM. Siinä otetaan huomioon maidon rasva- ja valkuaispitoisuus sekä laktoosi, jos se on analysoitu maidosta.  EKM-tuotos ylitti viime vuonna Suomessa ensimmäisen kerran 10 000 kilon rajan, ollen 10 129 kg EKM/lehmä. Jos verrataan energiakorjattua maitotuotosta Pohjoismaisella tasolla, olemme samalla tasolla Tanskan ja Ruotsin kanssa. Tanskassa EKM-tuotos oli viime vuonna 10 524 kg EKM/lehmä ja Ruotsissa 10 175 kg EKM/lehmä. 

Uusia tuloslistauksia viime vuotiseen tapaan 

Viime vuonna julkistimme ensimmäisen kerran 500 parasta tuotosseurantakarjaa energiakorjatun maitotuotoksen mukaan. - Tämä lista julkaistaan myös tänä vuonna, mutta lisäksi julkistamme 500 parasta karjaa poistettujen elinikäistuotoksen mukaan laskettuna. Kaikki listalla olevat 500 karjaa ovat päässeet yli 35 000 kilon keskimääräiseen poistettujen elinikäistuotokseen, mikä on kansainvälisesti vertailtuna hyvä luku. Poistettujen eläinten keskimääräinen elinikäistuotos oli Suomessa 27 610 kg vuonna 2017, sanoo johtava asiantuntija Sanna Nokka ProAgria Keskusten Liitosta.

Eläinten kestävyys on kannattavuustekijä, maitotuotos nousee aina viidenteen lypsykauteen saakka ja yli 10 000 maitokilon keskituotos saavutetaan keskimääräisesti karjassa vasta kolmannella lypsykaudella. Kasvatettavien hiehojen määrää pystytään pienentämään pitämällä lypsylehmiä kauemmin karjoissa. Maitotuotos nousee, kun eläimet pääsevät näyttämään tuotospotentiaalinsa kehon kasvun päättymisen jälkeen. 

Ruokinta suunnitellaan entistä tarkemmin

ProAgrian ruokintapalveluja käyttää lähes 70 % tuotosseurantatiloista. Karjaa kohti tehtiin 4,6 ruokintasuunnitelmaa viime vuonna. Sateinen kesä lisäsi säilörehun kosteutta ja laatuvaihteluita, mitä tasapainotetiin tiheämmällä näytteiden otolla ja suunnitelmilla. - Ilahduttavasti kiinnostus ruokinnan suunnitteluun on edelleen kasvanut. Säilörehun keskimääräinen laatu D-arvolla mitattuna on parantunut edellisvuosiin verrattuna, nyt jo kolmena vuonna peräkkäin. Säilörehun valkuais- ja kuitupitoisuudet nousivat edellisvuosien tasolle. Mutta rehujen laatuvaihtelu on selvästi edellisvuotta suurempaa myös tuotokseltaan parhaissa karjoissa. Säilörehunäytteitä otetaan näillä tiloilla jo keskimäärin joka kuukausi, kertoo johtava asiantuntija Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitosta.

Tuotoksen ja väkirehuosuuden yhteys katkennut

Ruokinnassa ei tapahtunut edellisvuoteen verrattuna juuri mitään muutoksia. Väkirehujen osuus pysyi edellisvuoden tasolla ollen 45 %. - Merkillepantavaa on, että väkirehujen osuus ruokinnassa vaihtelee aiempaa vähemmän tuotosluokittain. Olisiko syynä suurempi säilörehun laatuvaihtelu etenkin alhaisemmissa tuotosluokissa, sitä ei voi varmuudella sanoa. Ostorehujen osuus hieman nousi, ja nyt ostorehujen osuus on 33 prosenttia, Huhtamäki kertoo. Lehmille käytettävästä viljasta ostetaan 23 %. Laitumen osuus ruokinnasta on todella pieni ja alenee tilakoon suuretessa, mutta tarkasteltaessa pelkästään kesäajan rehustusta toukokuun alusta syyskuun loppuun ja laiduntavia tiloja, laitumen osuus oli 19 prosenttia kokonaissyönnistä.

Kiinnostus rehun hyväksikäyttöön kasvamassa

Rehun hyväksikäyttö on nousemassa yhdeksi kärkiteemaksi tutkimuksessa ja tilojen kiinnostus siihen on myös kasvamassa. ProAgrian lypsävien lehmien rehunkulutuslaskelmien mukaan suomalaisten lehmien rehun hyväksikäyttö on hyvä, ollen keskimäärin 1,47 EKM kiloa rehun kuiva-ainekiloa kohden. Vaihtelu on erittäin suurta tilojen välillä. Maailmalla yleisesti käytössä oleva tunnusluku, EKM/kg ka, on saatavissa ProAgrian Seurantalaskelmista. Luku on valiolaisten maitotilojen käytettävissä KPI-Avaimessa, jossa voi myös vertailla omia tuloksia toisiin saman lypsytyypin tiloihin. 

Maitotilojen kannattavuus ennallaan  

Maitotiloilla kannattavuus oli samaa tasoa kuin vuonna 2016. Maidon tuottajahinta nousi 37,75 sentistä/litra 38,31 senttiin/litra, joten nousua oli 1,5 %. Vastaavasti maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksissä nousua oli 1,6 %. - ProAgrian tähän mennessä laskettujen tietopankkitietojen mukaan maidon nettotuotantokustannukset olivat viime vuonna keskimäärin 41 snt/litra ja maidon myyntitulot olivat jälkitilit huomioon ottaen 39 snt/litra. Yrittäjän tappio oli 2 senttiä litraa kohden, sanoo johtava asiantuntija Ari Enroth ProAgria Keskusten Liitosta.

Kannattavuuskertoimella mitattu kannattavuus on ollut tähän mennessä lasketuissa maitotilojen vuoden 2017 tulosanalyyseissä keskimäärin 0,84. Viime vuonna vastaavaan aikaan lasketuissa tuloksissa vuoden 2016 kannattavuuskerroin 0,82. Myöhemmin lasketuissa tulosanalyyseissä kannattavuus oli hieman huonompi ja siten vuoden 2016 keskimääräinen kannattavuuskerroin laski lukuun 0,70. Vuoden 2017 tuloksissa käynee samalla tavalla, joten kannattavuuskertoimien keskiarvon ennustetaan laskevan laskennan edistyessä noin 0,7:ään. Vuonna 2018 maitotilojen kannattavuus säilynee samalla tasolla kuin vuonna 2017. Vaikka maidon hinnassa on pientä nousua vuoteen 2017 verrattuna, myös tuotantopanosten hinnat ovat nousseet. 

Faktaa Tuotosseurannasta

Tuotosseuranta on tulevaisuuden karjojen valinta maailmanlaajuisesti

  • eläin- ja karjakohtaiset terveys- ja tuotostiedot johtamisessa
  • arkea sujuvoittavia työlistauksia
  • vertailuja muiden tilojen tuloksiin
  • helppoutta maidon laadun hallintaan
  • työvälineet eläinaineksen kehittämiseen

Tuotosseuranta täyttää tänä vuonna 120 vuotta. Juhlistamme vuotta erilaisilla tapahtumille koko Suomessa. Seuraa kanaviamme netissä ja somessa ja tule mukaan. www.proagria.fi/tuotosseuranta 

Mikä on ProAgria?

ProAgriana olemme valtakunnallinen asiantuntijaorganisaatio. Parannamme asiakkaidemme ja kumppaniemme kilpailukykyä ja kannattavuutta. Yksitoista ProAgria keskustamme palvelevat maatila- ja maaseutuyrittäjiä koko Suomessa. Kehitämme suomalaista maataloutta ja maaseutua vahvalla kokemuksella ja uudistavalla otteella. Vahvuutenamme on valtakunnallinen ProAgrioiden verkosto, tiivis yhteistyö muiden toimijoiden kanssa ja asiantuntijoidemme tiimityö. Onnistumme yhdessä!

 

Jaa

Artikkelit

Ajankohtaista

Asiantuntijat

Hae asiantuntijaa

Kaikki asiantuntijat

  • Tilaa palvelu
    Hyödynnä osaamisemme johtajuuteen, tuotantoon ja yritystoiminnan kehittämiseen liittyvissä ratkaisuissa.
  • Rahat riittämään!
    Helppoutta ja onnistumisia talouden, markkina-, ja tukiriskien hallintaan.