Raportti: Muruissa on maan kasvukunnon salaisuus

20.02.2019

Viljelymaan mururakenne on tärkeä maan kasvukuntoon ja toimintakykyyn vaikuttajatekijä.  

Kestävä mururakenne varmistaa kasvien hyvän kasvun kohtuullisella lannoituksella. Ravinteet jäävät paremmin kasvien käyttöön sen sijaan, että häviäisivät vesiin ja ilmaan. Eroosio vähenee. Viljely helpottuu ja varmistuu. Hyvä murukestävyys auttaa ehkäisemään ilmastonmuutosta ja siihen sopeutumista.
 
Uusin tieto maan muruista ja murukestävyydestä on nyt koottu Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin juuri julkaisemaan raporttiin. Siinä käydään läpi tieteellistä kirjallisuutta murukestävyyteen vaikuttavista tekijöistä, murukestävyyden vaikutuksista maan kasvukuntoon sekä murukestävyyden mittausmenetelmistä. Lisäksi tarkastellaan OSMO-hankkeessa tehdyn tilatutkimuksen tuloksia, joita kerättiin vuosilta 2016–2018 ja 24 koelohkolta. Lohkot edustivat erilaisia peltomaita eri puolilta Suomea. Tulosten avulla verrattiin sitä, kuinka hyvin eri tyyppiset maan murukestävyyden määritysmenetelmät vastaavat toisiaan ja mistä eri tekijöistä tulokset riippuvat. Murukestävyyteen vaikuttaa mm savipitoisuus, pieneltä osin multavuus ja karkeilla kivennäismailla ensisijaisesti lisätyn eloperäisen aineksen määrä.

Murut ehkäisevät eroosiota  

Hyvä murukestävyys edistää mikrobitoimintaa, ylläpitää kaasunvaihtoa ja vesitaloutta, sitoo hiiltä sekä auttaa kasveja kasvamaan vaihtelevissa olosuhteissa. Kun murut ovat kestäviä, sietävät hyvin vettä eivätkä liety, pysyy maan rakenne vakaana ja huokoisena, jolloin vesi imeytyy maahan kunnolla. Tämä ehkäisee eroosiota.

Viljelytekniikka murustumista suosivaksi

Murukestävyyden muodostumiseen vaikuttavat eloperäinen aines, kasvien juuret, sienirihmastot ja mikrobien eritteet, jotka yhdessä muodostavat pesusienimäisen rakenteen – huokoisen maamurun - savesta, hiesusta ja hiedasta. Hyvällä viljelytekniikalla tätä voidaan ylläpitää ja edistää. Tällöin huomioidaan maan kemiallinen tila (kalkitus, ravinnesuhteet), fysikaalinen tila (kuivatus, muokkaus) ja biologinen tila (juuristot, maaperäeliöt, maahan lisätty eloperäinen aines). Maan murukestävyyden hoitomenetelmiä valittaessa tulee tarkastella koko viljelyjärjestelmää.

Murukestävyys on hyvä kasvukunnon mittari

Koska murukestävyys riippuu samoista tekijöistä kuin koko maan kasvukunto (mm. happamuus ja ravinnesuhteet, rakenne, juuriston aktiivisuus, eloperäisen aineen lisäys, mikrobiaktiivisuus ja vesitalous), se on hyvä seurantamittari maan kasvukunnon muutoksille. Murujen kestävyyttä voidaan mitata kastelemalla muruja ja seuraamalla, kuinka suuri osuus niistä säilyy ehjänä ja kuinka moni hajoaa osittain tai kokonaan. Riittävän määrän muruja tulisi hajoamatta kestää vettä, jotta maan kasvukunto olisi hyvä. Riittävä määrä riippuu maalajista jaa tilan olosuhteista.

Viljelijä- ja neuvojakäytössä tähän murukestävyyden seurantaan sopii parhaiten kuoppalevymenetelmä, jossa arvioidaan 20–40 murun kestävyyttä. Sen avulla voidaan seurata lohkojen välisiä eroja ja kehitystä eri vuosina.

Murukestävyyden luotettava arviointi käytännön viljelmillä kaipaisi kuitenkin edelleen menetelmäkehitystä. Lisätutkimusta tarvitaan myös muun muassa eri kasvilajien ja maanparannusaineiden vaikutuksista maan murustumiseen sekä tilatasolle vielä paremmin soveltuvista murukestävyyden seurannan menetelmistä.

Raportti: Murukestävyys maan kasvukunnon mittarina. Jaana Ravander, Tuomas J. Mattila ja Jukka Rajala. 2019. Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti. Raportteja 191. 43 s.

OSMO – Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä -hanketta toteuttavat Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti, ProAgria Etelä-Pohjanmaa ja ProAgria Länsi-Suomi. Hanketta rahoittavat Varsinais-Suomen ELY-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta 2014–2020, Vesiensuojelun ja ravinteiden kierrätyksen erillisrahoituksella, Eurofins Viljavuuspalvelu Oy, Soilfood Oy, Tyynelän Maanparannus Oy, Ecolan Oy, viljelijät sekä Luomusäätiö ja Rikalan Säätiö.
 
Lisätietoja:
Jukka Rajala, erikoissuunnittelija, OSMO-hankkeen projektipäällikkö
Ruralia-instituutti
Puh. 044 303 2210
Sähköposti: jukka.rajala@helsinki.fi

Tuomas Mattila, yliopistotutkija OSMO-hankkeessa
Ruralia-instituutti
Puh. 040 7432 412
Sähköposti: tuomas.j.mattila@gmail.com

Jaa

Ajankohtaista

Asiantuntijat

Hae asiantuntijaa

Kaikki asiantuntijat

  • Tilaa palvelu
    Hyödynnä osaamisemme johtajuuteen, tuotantoon ja yritystoiminnan kehittämiseen liittyvissä ratkaisuissa.
  • Rahat riittämään!
    Helppoutta ja onnistumisia talouden, markkina-, ja tukiriskien hallintaan.