Peltojen rakennekalkitus käynnissä Eurajoella osana laajaa vesiensuojelun tutkimusta

16.09.2020
Kuva: Juha Kääriä

Tiedote 16.9.2020

Peltojen rakennekalkitus käynnissä Eurajoella osana laajaa vesiensuojelun tutkimusta

Eurajoella Vähäjoen valuma-alueella on käynnissä peltojen rakennekalkitus 20 viljelijän mailla. Työ on osa laajaa tutkimushanketta, jonka avulla selvitetään rakennekalkitusmenetelmän tehokkuutta maatalouden vesiensuojelukeinona. Eurajoen peltokokeessa mitataan rakennekalkituksen vaikutusta ojaveden laatuun ja peltojen maaperään.

Rakennekalkki on savimaille sopiva maanparannusaine, joka parantaa maan mururakennetta. Hyvärakenteinen pintamaa vähentää eroosiota ja fosforin huuhtoutumista pelloilta vesistöihin. Suomessa rakennekalkin käyttö on toistaiseksi ollut melko vähäistä, ja tietoa puuttuu rakennekalkituksen oikeanlaisesta toteutuksesta ja menetelmän vaikuttavuudesta.

-    Eurajoella toteutettavan laajan peltokokeen avulla saamme tärkeää tietoa siitä, miten rakennekalkitus käytännössä kannattaa toteuttaa niin viljelijän, työn toteuttavan urakoitsijan kuin mahdollisimman hyvien ympäristövaikutusten kannalta.  Viljelijöiden rooli on ratkaiseva ja on todella hienoa, että alueen viljelijät lähtivät innolla mukaan hankkeeseen, toteaa Sauli Jaakkola Pyhäjärvi-instituutista.  

Tutkimusta tehdään kolmella yhtenäisellä peltovaluma-alueella, joista kahdelle levitetään rakennekalkkia tänä vuonna ja ensi keväänä, ja kolmas alue toimii vertailualueena. Tutkimusalueilla mitataan ojavedestä kiintoaine- ja ravinnekuormista, ja pelloilta otetaan maanäytteet ennen ja jälkeen rakennekalkin levityksen. Tutkimusalueen pelto-ojista on kerätty vesinäytteitä syyskuusta 2019 lähtien, ja pelto-ojiin on rakennettu mittapatoja ravinnekuormituksen selvittämiseksi.

-    Olen tutustunut rakennekalkkiin ammattilehtien kautta, mutta en ole sitä itse aiemmin kokeillut. Rakennekalkin monet hyödyt peltojen kasvukunnolle ja sen myötä ympäristölle kiinnostavat. Suhtaudun positiivisesti tutkimustyöhön ja pidän tällaista avointa ja vuorovaikutteista yhteistyötä viljelijöiden kanssa tärkeänä ja toivoisin sen lisääntyvän, toteaa hankkeessa mukana oleva viljelijä Tero Tuominen.  

Rakennekalkki levitetään pellolle sadonkorjuun jälkeen. Levitysmäärä on 6,5 tonnia/ha. Koska rakennekalkki sisältää tavallisen kalkin lisäksi 15 % reaktiivista kalkkia, on se muokattava peltoon nopeasti levityksen jälkeen, viimeistään kahden vuorokauden sisällä. Muutoin reaktiivisen kalkin tehokas mururakennetta parantava vaikutus voida jäädä saamatta. Levitys tehdään kostean kalkin levittimellä ja sään tulee olla poutainen ja lämmin.

-    Levitystyö etenee sitä mukaan kuin peltoja saadaan sateiden välissä puitua ja pellot ovat riittävän kuivia muokattavaksi. Valitettavasti infotilaisuutta ja levitysnäytöstä ei pystytty hankalan sään vuoksi järjestämään. Toivomme, että mahdollisimman suuri osa tutkimusalueesta saataisiin rakennekalkittua tämän syksyn aikana. Tutkimusta tehdään tällä tietoa ensi vuoden loppuun asti, mutta etsimme rahoitusta seurannan jatkamiseen, kertoo projektipäällikkö Juha Kääriä Turun ammattikorkeakoulusta.

Laaja tutkimushanke tuottaa käytännönläheisen oppaan

Rakennekalkki maatalouden vesiensuojelumenetelmänä –hankkeessa tutkitaan rakennekalkin toimivuutta ja sopivaa annostelua erilaisissa olosuhteissa ja eri maalajeilla. Tavoitteena on tutkia rakennekalkin vaikutusta vesistökuormitukseen, maaperään ja satoon sekä selvittää optimaaliset käyttömäärät ja levitysajankohdat. Tutkimustyötä tehdään niin laboratorio- kuin pelto-olosuhteissa Varsinais-Suomessa, Satakunnassa ja Pirkanmaalla. Tuloksena syntyy käytännönläheinen opas rakennekalkituksen oikeanlaiseen toteutukseen.  

Laajaa yhteistyöhanketta vetää Turun ammattikorkeakoulu ja toteuttajina ovat mukana Pyhäjärvi-instituutti, Luonnonvarakeskus, Suomen ympäristökeskus, Sokerijuurikkaan tutkimuskeskus, Turun kaupunki ja ProAgria Länsi-Suomi. Hanketta rahoittaa ympäristöministeriö osana Vesiensuojelun tehostamisohjelmaa, jossa tavoitteena on muun muassa vähentää maatalouden ravinnepäästöjä vesistöihin uusilla innovatiivisilla keinoilla.

Lisätietoja

Juha Kääriä, projektipäällikkö, Turun ammattikorkeakoulu. Hankkeen koordinointi. juha.kaaria@turkuamk.fi, 050 598 5776
Sauli Jaakkola, asiantuntija, Pyhäjärvi-instituutti. Eurajoen valuma-aluepilotointi. sauli.jaakkola@pji.fi, 040 045 6423
Terhi Ajosenpää, hankkeen viestintävastaava, ProAgria Länsi-Suomi. Viestintä. terhi.ajosenpaa@proagria.fi, 043 825 1221

Rakennekalkki maatalouden vesiensuojelukeinona -hanke

Vesiensuojelun tehostamisohjelma

 

Jaa

Ajankohtaista

Asiantuntijat

Hae asiantuntijaa

Kaikki asiantuntijat

  • Sähköinen kasvinsuojelututkinto nyt verkossa - också på svenska
    Hyväksytyn suorituksen jälkeen todistus heti sähköpostiisi | Efter prestationen intyg direkt till e-posten
  • Tilaa palvelu
    Hyödynnä osaamisemme johtajuuteen, tuotantoon ja yritystoiminnan kehittämiseen liittyvissä ratkaisuissa.